Kilpailukykysopimuksen toteuttaminen Tuntinetillä (kiky-asetukset)

Työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat tiistaina 14. kesäkuuta pääministerin virka-asunnossa Kesärannassa kilpailukykysopimuksen, jonka myötä "Vuosittaista työaikaa pidennetään 1.1.2017 alkaen keskimäärin 24 tunnilla vuosittaista ansiotasoa muuttamatta ." Tuntinetin TES-asiantuntijat ovat selvittäneet kilpailukykysopimuksen (kiky) vaikutuksia TES-tulkintaa käyttäville työajanseuranta-asiakkailleen yli sadan yleisimmin käytössä olevan TES:n osalta.

Joillakin aloilla saattaa päteä, että kilpailukyky parantuu kun työpaikalla vietetään enemmän aikaa, mutta ei kaikillla ja liitot ovatkin päättäneet alakohtaisesti joustovarasta paikalliseen sopimiseen. Muutoksia tulee kikyn myötä toimialasta riippuen esimerkiksi työajan pituuteen, ylityörajaan, liukumasaldoihin, työajanlyhennyspäivien pituuteen tai määrään, lomakertymissääntöihin, arkipyhäkorvausprosenttiin tai palkattomiin työpäiviin tai työpäivän osiin. Ohjeet kannattaa varmistaa omasta työehtosopimuksesta ja omalta liitolta, sekä tehdä niiden pohjalta paikalliset, tarkoituksenmukaiset yrityskohtaiset linjaukset.

Mikäli työpaikallanne todetaan, että paikallista tarvetta työajan pidennykselle ei ole, pidennystä ei ole pakko toteuttaa. Lisäksi monilla aloilla työajan pidennystä ei toteuteta lainkaan tuntipalkkaisille tai osa-aikaisille työntekijöille. Myöskään ilman työehtosopimusta olevilla aloilla ei toteuteta työajan pidennystä.

Yleisimmät tavat toteuttaa kikyn työajanmuutokset

Ammatti- ja työnantajaliitot ovat sopineet työajan pidentämisestä 24 tunnilla vuosittain joko alakohtaisesti ja tai työpaikkakohtaisesti. Käytännöt vaihtelevat eri aloilla. Yle uutiset ja Savon Sanomat kertovat, että monessa yrityksessä on sovittu, ettei työntekijöiden työaikaa pidennetä, vaikka hallituksen kilpailukykysopimuksessa sovittiin työajan pidentämisestä kolmella työpäivällä vuodessa. Yleisin ja helpoin tapa toteuttaa kiky on vähentää se työntekijän saldoista tai lomarahoista. Osassa yrityksiä on puolestaan päätetty sijoittaa kiky-sopimuksen tunnit henkilöstön hyvinvointiin.

Aloja jotka jäävät kilpailukykysopimuksen ulkopuolelle mm. Autoliikennealan toimihenkilöt, Elintarvikealan automiehet, Farmaseuttinen henkilöstö tuntipalkkaiset, Henkilökohtaiset avustajat, Hiusala, Huolinta-alan toimihenkilöt, Huolinta-alan varastoterminaalit, Huoltokorjaamo, Kaupan automiehet, Kuorma-autoala, Leipomoala, Liha-ala, Linja-autohenkilökunta, Matkatoimisto, Meijeriala, Muuttopalveluala, Puhelinpalvelut- ja yhteyskeskukset, Rakennusliitto, Säiliöauto- ja öljytuoteala, Taloushallintoalan tuntipalkkaiset, Teollisuus, Terminaalitoiminta, Yksityisen sosiaalipalvelualan tuntipalkkaiset sekä Yksityisen terveyspalvelualan tuntipalkkaiset.

Tuntinetti-asetusten aikataulu

Tuntinettiin tehtävät kikyn piirissä olevia työntekijöitä koskevat asetusmuutokset on hyvä tehdä ja testata viimeistään ennen ensimmäisen sellaisen palkkakauden maksupäivää, jolloin työajan pidennystä käytetään.

Kikyn työajanmuutokset Tuntinetti-ohjelmassa

Kilpailukykysopimuksen toteuttamisessa on kolme päävaihtoehtoa, joista yritys voi valita ja asettaa työntekijöilleen Tuntinetissä:

Helpoin tapa toteuttaa työajanpidennys on kirjata muutokset saldovähennyksinä liukumasaldoon, ylityövapaasaldoon, työaikapankkiin, lyhennysvapaisiin tai tuntipalkkaisilla vähennyksenä lomarahoista. Noin 20% työehtosopimuksista suosittelee kikyn kirjaamista vähennyksenä saldoihin.

Huom: Tuntipalkkaisilla liukumasaldo ei sovellu kiky-vähennykseen ilman työaikapankkia, sillä ilman työaikapankkia tuntipalkkaisten työntekijöiden palkka maksetaan tunti tunnista eikä liukumasaldo vähennä palkkaa. Siksi monilla aloilla tuntipalkkaisten kiky-vähennys suositellaankin tehtäväksi lomarahoista.

Toiseksi helpoin tapa toteuttaa työajanpidennys on merkitä lomakalenteriin työpaikalla sovitulle päivämäärälle normaalin työaikamerkinnän rinnalle erityinen kiky-työajanpidennyspäivä, jonka ohjelma tulkitsee säännöllisen työajan pidennykseksi jonka ajalta ei kerry lisätyötä, ylityötä, liukumaa tai perustuntipalkkaa. Noin 25% työehtosopimuksista suosittelee kikyn kirjaamista tilapäisinä työajan pidennyksinä.
Muut vaihtoehdot edellyttävät työntekijän työajan ja työsopimukselle valitun työehtosopimuksen vaihtamista joko yrityksen paikalliseen tai Tuntinetin laatimaan yleiseen työehtosopimuksen kiky-malliin jossa työaika on aikaisempaa pidempi. Noin 25% työehtosopimuksista tarjoaa vaihtoehtona kikyn kirjaamista työsopimukseen pidempänä säännöllisenä työaikana palkan pysyessä ennallaan.

Huom: koska tuntipalkkaisille työntekijöille maksetaan palkka tunti tunnista, tämä vaihtoehto soveltuu sellaisenaan vain kk-palkkaisille.
Lisäksi on tarjolla alakohtaisia muunnelmia arkipyhäkorvausten tai työajanlyhennyspäivien ansaintaan, tarkempi erittely alempana. Nämä ovat käytössä luokkaa 5-10% työehtosopimuksissa.

Tuntinetin laatimasta yhteenvedosta löydät liittokohtaisen yhteenvedon kilpailukykysopimuksista lähdeviitteineen.

Seuraavassa yhteenveto kikyn toteutusvaihtoehdoista Tuntinetissä.

1. Kikyn toteuttaminen saldovähennysten avulla

Saldovähennyksiä käyttämällä kilpailukykysopimuksen voi toteuttaa ilman muutoksia työntekijän työsopimuksen työaikaan tai Tuntinetin TES-asetuksiin. Toiminto on käytettävissä Tuntinetissä 11.1.2017 alkaen. Tällöin työntekijöiden säännölliseen työaikaan, vuosilomalaskentaan, tai lyhennysvapaiden kertymiseen ei kosketa sinänsä, vaan 24 tuntia vain vähennetään saldoista:

Vuoden alusta kirjataan miinus 24 tunnin saldomuutos liukumasaldoon, ylityövapaasaldoon, työaikapankkiin tai työajanlyhennysvapaasaldoon riippuen mikä näistä on yrityksellä laajimmin kikyä koskevalla henkilöstöllä käytössä ja siten ennestään tuttu. Saldovähennyksen voi tehdä myös useammasta kuin yhdestä saldolajista, esimerkiksi ylityövapaasta ja työajan lyhennysvapaasta. Tuntipalkkaisella työntekijällä vähennystä ei voi tehdä sellaisenaan pelkästä liukumasaldosta ilman työaikapankkia.

Esimerkkeinä aloista joilla liittotason sopimuksessa vuosityöajan pidentäminen saldoja vähentämällä mm. Airpro, Bioteollisuus, Energia-alan toimihenkilöt, Energia-alan ylemmät toimihenkilöt, Ensihoitopalveluala, Ict-alan toimihenkilöt, Jalometalliala, Kemian perusteollisuus, Kenkä- ja nahkateollisuus, Kirjatyöntekijät, Kumiteollisuus, Lasikeraaminen teollisuus, Lasitus-, rakennuslasitus- ja lasinjalostusala, Lehdistö, Maaseutuelinkeinot, Mekaanisen metsäteollisuuden toimihenkilöt, Metsäala, Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus, Puusepän teollisuuden toimihenkilöt, Puutarha-ala, Rautatieala, Tekstiilihuoltoala, Tietotekniikan palveluala, Viherala. Huolto- ja kunnossapitoala, Sähköistys- ja sähköasennusala ja Energia-, ICT- ja verkostoala vähentävät laskennallisen määrän lomarahasta, jolloin päiväkohtaisia työajanpidennysmerkintöjä ei tarvita.

Esihenkilö tekee negatiivisen saldokirjauksen Käyttäjät/Työntekijät -> Kertyneet lomat, liukumat ja maksumääräykset -osiossa: Klikkaa “Luo uusi kertynyt loma” ja syötä avautuvaan lomakkeeseen halutulle vapaatyypille 24 tuntia miinusmerkkisenä. Valitse lisäksi rasti [x] Negatiivinen saldomuutos ei siirry palkkaan, koska ilman sitä Tuntinetti merkitsee nuo 24 tuntia seuraavassa palkassa rahana maksettavaksi saldon vähennykseksi:

Tuntinetin asiakaspalvelu voi eri tilauksesta tuntityönä avustaa saldomuutosten massavienneissä koneellisesti esimerkiksi excel-taulukon pohjalta. Tilaukset asiakaspalvelu@tuntinetti.fi

Kun kiky toteutetaan saldovähennysten avulla, työntekijät jatkavat työajan kirjaamista normaalisti, mutta heillä on vain 24h vuodessa vähemmän palkallisia vapaita käytettävänään.
Mikäli kiky-vähennys tehdään työntekijän lomarahoista, tulee vähennys tehdä siinä yhteydessä kun lomarahoja merkitään maksuun. Päiväkohtaisia työajanpidennysmerkintöjä ei tällöin tarvita.

Mikäli vuosittaisen työajan pidentämiseksi tarkoitettuja saldoja on työsuhteen päättyessä edelleen käyttämättä, tulee tämä huomioida normaalisti vähennyksenä työntekijän loppupalkkaa määritettäessä. Jos yrityksellänne on käytössä Tuntinetin lomalaskenta yhdistettynä automaattiseen loppupalkkojen käsittelyyn, huomioi ohjelma myös työntekijällä jäljellä olevan kiky-saldon työsuhteen päättyessä.

2. Kikyn toteuttaminen kiky-työajanpidennyspäivien avulla

Myös kiky-työajanpidennyspäiviä käyttämällä kilpailukykysopimuksen voi toteuttaa ilman muutoksia työntekijän työsopimuksen säännölliseen työaikaan tai Tuntinetin TES-asetuksiin. Toiminto on käytettävissä Tuntinetissä 12.1.2017 alkaen.

Lomakalenteriin tai työvuorokalenteriin voidaan sovitulle päivämäärälle normaalin työaikamerkinnän rinnalle kirjata erityinen kiky-työajanpidennyspäivä, jonka Tuntinetti tulkitsee säännöllisen työajan pidennykseksi.

Esimerkkeinä aloista joilla liittotason sopimuksessa vuosityöajan pidentäminen lisäämällä työtunteja tilapäisesti mm. Airpro, Apteekkiala, Autoalan toimihenkilöt, Autonrengasala, Elintarviketeollisuuden toimihenkilö, Energia-alan toimihenkilöt, Energia-alan ylemmät toimihenkilöt, Farmasia-ala, Ict-alan toimihenkilöt, Kemianalan toimihenkilöt, Kenkä- ja nahkateollisuus, Kiinteistöpalveluala, Kumiteollisuuden toimihenkilöt, Kustannustoimittajat, Lasikeraamisen teollisuuden toimihenkilöt, Lehdistö, Luottotieto- ja perintäala, Mekaaninen metsäteollisuus, Mekaanisen metsäteollisuuden toimihenkilöt, Pahvin- ja paperinjalostusala, Pahvin- ja paperinjalostusalan toimihenkilöt, Puusepän teollisuuden toimihenkilöt, Puusepänteollisuus, Pelti- ja teollisuuseristysala, Suunnittelu- ja konsulttialan toimihenkilöt, Sähköliitto, Teknologiateollisuuden toimihenkilöt, Teknologiateollisuus, Tekstiili- ja vaatetusteollisuuden toimihenkilöt, TTES, Yksityiset museot.

Pääkäyttäjä voi aktivoida kiky-työajanpidennyspäivän yritykselle käyttöön perusasetuksista kohdasta lomatyypit:

Kiky-työajanpidennyspäivä voi olla joko säännöllisen työajan pituinen päivä tai kiky-työajanpidennyspäivään voidaan erikseen merkitä pidennyspäivän pituus esimerkiksi neljä tuntia merkinnällä 10:00-16:00. Ilman kellonaikamerkintöjä kiky-työajanpidennyspäivän pituus määräytyy siis säännöllisen työajan pituuden mukaan, vähennettynä mahdollisesti ko. päivälle merkityillä muilla tunneilla.
Kiky-työajanpidennys voidaan merkitä joko työpäivän lisäksi tai työpäivän kanssa päällekkäin/rinnakkain, jolloin Kiky-työajanpidennys mitätöi sen kanssa päällekkäin olevan työaikamerkinnän.

Vuorosuunnittelija kirjaa kiky-työajanpidennyspäivän vuorosuunnittelunäkymällä:

Kun kilpailukykysopimuksen mukainen työajanpidennys toteutetaan kiky-työajanpidennyspäivä -merkintöjä käyttäen, Tuntinetin saldorajat ja ylityörajat mukautuvat automaattisesti merkittyjen kiky-työajanpidennyspäivämerkintöjen mukaisiksi. Työajanpidennyksen ajalta ei kerry lisätyötä, ylityötä, liukumaa tai perustuntipalkkaa. Lisä- tai ylityötä syntyy vasta pidennetyn työajan ylittyessä.

Kiky-työajanpidennyspäiviä käytettäessä on hyvä erikseen seurata kiky-työajanpidennyksen työntekijäkohtaista kokonaismäärää vuositasolla. Kiky-työajanpidennyspäivien saldo valitulla raportointivälillä näkyy työaikaraportin yhteenvedossa sekä erillisessä saldoraportissa.

Vuoden alkusaldon esihenkilö syöttää positiivisena saldokirjauksena Käyttäjät/Työntekijät -> Kertyneet lomat, liukumat ja maksumääräykset -osiossa:

Klikkaa “Luo uusi kertynyt loma” ja
Syötä avautuvaan lomakkeeseen kiky-työajanpidennys -tyypille 24 tuntia.
Lisäksi tulee valita rasti [x] Negatiivinen saldomuutos ei siirry palkkaan, koska ilman sitä Tuntinetti merkitsee nuo 24 tuntia seuraavassa palkassa rahana maksettavaksi saldon vähennykseksi.

Kiky-työajanpidennystä tehtäessä merkitään työajanpidennys kellonajoin, jolloin tehty kiky-työajanpidennys näkyy oikein tuntiyhteenvedossa:

Tuntinetin asiakaspalvelu voi eri tilauksesta tuntityönä avustaa saldomuutosten massavienneissä koneellisesti esimerkiksi excel-taulukon pohjalta. Tilaukset asiakaspalvelu@tuntinetti.fi

Mikäli vuosittaisen työajan pidentämiseksi tarkoitettuja kiky-työajanpidennyspäiväsaldoja on työsuhteen päättyessä edelleen käyttämättä, tulee tämä huomioida normaalisti vähennyksenä työntekijän loppupalkkaa määritettäessä. Jos yrityksellänne on käytössä Tuntinetin lomalaskenta yhdistettynä automaattiseen loppupalkkojen käsittelyyn, huomioi ohjelma myös työntekijällä kiky-työajanpidennyspäiväsaldon työsuhteen päättyessä.

3. Kikyn toteuttaminen työsopimuksen ja/tai työehtosopimuksen määrityksiä muuttamalla

Seuraavassa vielä luettelo työsopimusten työaikoihin ja/tai työehtosopimuksen asetuksiin tehtävistä muutoksista, joilla kilpailukykysopimus voidaan alakohtaisesti toteuttaa:

i) Säännöllisen työajan pidentäminen 6 minuutilla, jolloin Tuntinetissä kasvatetaan työntekijän työsopimuksen säännöllistä työaikaa. Työsopimukselle voidaan joutua vaihtamaan myös pidemmälle työajalle määritetty työehtosopimus, mikäli työehtosopimus edellyttää muitakin muutoksia (tarkistettava erikseen työehtosopimuskohtaisesti). Jos vain säännöllinen työaika kasvaa, pelkkä työntekijän työsopimuksen työajan kasvattaminen riittää eikä varsinaiseen työehtosopimukseen tarvitse tehdä muutoksia. Erityisesti tuntipalkkaisilla työntekijöillä tulee huomioida, että yksinomaan säännöllisen työajan kasvattaminen vain lisää työntekijän vuosipalkkaa.

Esimerkkejä aloista, joilla liittotason sopimuksessa säännöllisen työajan pidennys mm. Airpro, Apteekki, Avaintyönantajat, Bioteollisuus, Ensihoitopalveluala, Farmaseuttinen henkilöstö, Golf-ala, Henkilöstöpalveluala, Hiihtokeskusala, Ict-alan toimihenkilöt, Kemian perusteollisuus, Kenkä- ja nahkateollisuus, Kiinteistöpalveluala, Kopio- ja tulostusala, Kumiteollisuus, Kunnallinen tekninen henkilöstö, Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus, Luottotieto- ja perintäala, Maaseutuelinkeinot, Matkailu-, ravitsemis- ja vapaa-ajanpalvelu, Muovituoteteollisuus ja kemian tuoteteollisuus, Pahvin- ja paperinjalostusalan toimihenkilöt, Puutarha-ala, Rautatieala, Sosiaalialan järjestöt, Taloushallintoala, Viestinvälitys- ja logistiikka-ala, Viherala, Yksityinen opetusala, Yksityinen sosiaalipalveluala, Yksityinen sosiaalipalveluala, Yksityinen terveyspalveluala.

Työnantaja luo työntekijälle uuden työsopimuksen muutoksen voimaanastumispäivällä ja asettaa uuden työajan:

Käyttäjät/Työsopimukset -näytöltä päivityksen voi tehdä myös keskitetysti useammalle työntekijälle suorittamalla säännöllisen vrk työajan korotuksen esimerkiksi 1.1.2017 alkupäivällä (työajan massapäivitystoiminto käytettävissä 21.1.2017 alkaen).

Työajan pidennyksen voi viedä myös työehtosopimuksen tasolle (edellyttää toki myös työntekijän työsopimuksen päivittämistä). Mikäli yrityksenne käytäntöä vastaavaa yleisen työehtosopimuksen kiky-versiota ole tarjolla, pääkäyttäjänne voi luoda kopion teillä tällä hetkellä käytettävästä TES:stä ja nimetä sen haluamallanne tavalla. TES-luettelo löytyy välilehdeltä Perusasetukset > Työehtosopimukset. Anna viimeinen voimassaolopäivämäärä (tarkista viimeksi julkaistusta työehtosopimuksesta) ja TES:n lähde, esim. liiton nettisivu, tai maininta kiky-muutokset. Jos viikkotyöaikaa pidennetään, merkitse uusi määrä kohtiin Säännöllinen työaika vuorokaudessa. Yleensä kohdat Säännöllinen vuorokausityöaika enintään sekä Säännöllinen työaika jaksossa jäävät ennalleen eivätkä muutu kikyn yhteydessä.

Käyttäjät/Työsopimukset -näytöltä päivityksen voi tehdä myös massamuutoksena useammalle työntekijälle kerrallaan. Tuntinetti lähettää automaattisesti yhteenvedon toteutuneista muutoksista sähköpostitse, otsikolla Työsopimuskorotus.

ii) Arkipyhäkorvauksen pituuden muuttuminen työehtosopimustasolla epälineaariseksi siten, että arkipyhäpäivän pituus ei ole enää keskimääräisen työpäivän mittainen (ja saattaa riippua alakohtaisesti myös käytössä olevasta työaikamuodosta). Muutoksen toteuttamiseksi täytyy työntekijälle tehdä Tuntinetissä uusi työsopimusrivi jossa uusi työehtosopimus, jotta uusi laskenta-asetus astuu voimaan.

Esimerkkejä aloista, joilla liittotason sopimuksessa arkipyhäkorvauksen pituuden laskentatapa muuttuu mm. Avaintyönantajat, Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen alaiset perhepäivähoitajat ja maatalouslomittajat, Vartiointiala, Pelti- ja teollisuuseristysala.

Arkipyhäpäivän poikkeavan pituuden asetus löytyy työehtosopimuksesta:

Arkipyhien poikkeava korvausprosentti löytyy työehtosopimuksesta:

Työehtosopimukset myös täytyy laittaa voimaan halutuille henkilöille. Työnantaja luo työntekijälle uuden työsopimuksen muutoksen voimaanastumispäivällä ja asettaa uuden työehtosopimuksen:

Käyttäjät/Työsopimukset -näytöltä päivityksen voi tehdä myös massamuutoksena useammalle työntekijälle kerrallaan. Tuntinetti lähettää automaattisesti yhteenvedon toteutuneista muutoksista sähköpostitse, otsikolla Työsopimuskorotus.

iii) Aiemmin arkipyhistä kertyneiden työajanlyhennys-, tasausvapaa-, tai juhlapyhävapaapäivien muuttuminen työajanlyhennysvapaa- ja pekkasvapaapäivätyyppisiksi vuosivapaapäiviksi. Muutoksen toteuttamiseksi täytyy työntekijälle tehdä Tuntinetissä uusi työsopimusrivi jossa uusi työehtosopimus, jotta uusi laskenta-asetus astuu voimaan.

Esimerkkejä aloista, joilla liittotason sopimuksessa siirrytään uuteen vuosivapaiden laskentatapaan mm. Huvi-, teema – ja elämyspuistot, Kaupan ala, Matkailu-, ravitsemis- ja vapaa-ajanpalvelu, Vartiointiala.

Vapaapäivien ansaintamäärän asetukset löytyvät työehtosopimuksesta ja käytössä olevat parametrit vaihtelevat työehtosopimuksittain:

Lisäksi vuosivapaapäivien ansaintaan saattaa liittyä uusi karenssi, kuten esimerkiksi kaupan alalla: Vuosivapaan ansainta alkaa työsuhteen kestettyä 6 kuukautta:

Työehtosopimukset myös täytyy laittaa voimaan halutuille henkilöille. Työnantaja luo työntekijälle uuden työsopimuksen muutoksen voimaanastumispäivällä ja asettaa uuden työehtosopimuksen:

Käyttäjät/Työsopimukset -näytöltä päivityksen voi tehdä myös massamuutoksena useammalle työntekijälle kerrallaan. TES saadaan voimaan halutusta päivämäärästä lähtien halutuille henkilöille välilehdeltä Käyttäjät > Työsopimukset. Toteuttamalla toimenpide "Työehtosopimuksen vaihto". Painamalla toteuta muutokset, valituille henkilöille tulee uusi työsopimusrivi valitulla työehtosopimuksella. TYÖAIKA Tuntinetti lähettää automaattisesti yhteenvedon toteutuneista muutoksista sähköpostitse, otsikolla Työsopimuskorotus.

Mikäli työajan lyhentämiseksi tarkoitettuja vuosivapaapäiväsaldoja on työsuhteen päättyessä edelleen käyttämättä, tulee tämä huomioida työntekijän loppupalkkaa määritettäessä. Jos yrityksellänne on käytössä Tuntinetin lomalaskenta yhdistettynä automaattiseen loppupalkkojen käsittelyyn, huomioi ohjelma myös työntekijällä jäljellä olevan positiivisen tai negatiivisen vuosivapaapäiväsaldon työsuhteen päättyessä.

iv) Muutokset työajan lyhennyspäivien/pekkasten/vuosivapaapäivien kertymismääriin. Muutoksen toteuttamiseksi täytyy työntekijälle tehdä Tuntinetissä uusi työsopimusrivi jossa uusi työehtosopimus, jotta uusi laskenta-asetus astuu voimaan.

Esimerkkejä aloista, joilla liittotason sopimuksessa muutetaan vuosi-/lyhennys-/tasaus- tai pekkasvapaiden ansaintamäärää mm. Bioteollisuus, Ohjelmapalveluala, Pahvin- ja paperinjalostusala, Rautatieala, Vartiointiala.

Vapaapäivien ansaintamäärän asetukset löytyvät työehtosopimuksesta ja käytössä olevat parametrit vaihtelevat työehtosopimuksittain:

v) Työajanlyhennyspäivän pituuden muuttuminen työehtosopimustasolla epälineaariseksi siten, että työajanlyhennyspäivän pituus ei ole enää säännöllisen työpäivän mittainen (ja saattaa riippua alakohtaisesti myös käytössä olevasta työaikamuodosta). Muutoksen toteuttamiseksi täytyy työntekijälle tehdä Tuntinetissä uusi työsopimusrivi jossa uusi työehtosopimus, jotta uusi laskenta-asetus astuu voimaan.

Esimerkkejä aloista, joilla liittotason sopimuksessa muutetaan vuosi-/lyhennys-/tasaus- tai pekkasvapaiden pituutta mm. Kopio- ja tulostusala, Ohjelmapalveluala.

Työajanlyhennyspäivän poikkeavan pituuden asetus löytyy työehtosopimuksesta:

Jos lyhennys kertyy arkipyhistä:

Muussa tapauksessa:

Työehtosopimukset myös täytyy laittaa voimaan halutuille henkilöille. Työnantaja luo työntekijälle uuden työsopimuksen muutoksen voimaanastumispäivällä ja asettaa uuden työehtosopimuksen:

Käyttäjät/Työsopimukset -näytöltä päivityksen voi tehdä myös massamuutoksena useammalle työntekijälle kerrallaan. Tuntinetti lähettää automaattisesti yhteenvedon toteutuneista muutoksista sähköpostitse, otsikolla Työsopimuskorotus.

vi) Arkipyhätuntien korvausprosentin muuttuminen työehtosopimustasolla pienemmäksi siten, että arkipyhätunnit korvataan pienemmällä korvausprosentilla. Muutoksen toteuttamiseksi täytyy työntekijälle tehdä Tuntinetissä uusi työsopimusrivi jossa uusi työehtosopimus, jotta uusi laskenta-asetus astuu voimaan.

Esimerkkejä aloista, joilla liittotason sopimuksessa muutetaan arkipyhätuntien korvausprosenttia mm. Pelti- ja teollisuuseristysalan tuntipalkkaiset työntekijät.

Arkipyhätuntien korvausprosentin asetus löytyy työehtosopimuksesta:

Työehtosopimukset myös täytyy laittaa voimaan halutuille henkilöille. Työnantaja luo työntekijälle uuden työsopimuksen muutoksen voimaanastumispäivällä ja asettaa uuden työehtosopimuksen:

Käyttäjät/Työsopimukset -näytöltä päivityksen voi tehdä myös massamuutoksena useammalle työntekijälle kerrallaan. TES saadaan voimaan halutusta päivämäärästä lähtien halutuille henkilöille välilehdeltä Käyttäjät > Työsopimukset. Toteuttamalla toimenpide "Työehtosopimuksen vaihto". Painamalla toteuta muutokset, valituille henkilöille tulee uusi työsopimusrivi valitulla työehtosopimuksella. Tuntinetti lähettää automaattisesti yhteenvedon toteutuneista muutoksista sähköpostitse, otsikolla Työsopimuskorotus.

Poikkeuksia työaikakorvauksissa työajanpidennyksen osalta

Kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidennyksen ajalta maksettavat työaikakorvaukset (aikaperusteiset lisät kuten ilta- ja yölisät tai pyhälisät) saattavat alakohtaisesti erota tavanomaisesta. Ohjeet kannattaa varmistaa omasta työehtosopimuksesta ja omalta liitolta, sekä tehdä niiden pohjalta paikalliset, tarkoituksenmukaiset yrityskohtaiset linjaukset.

Esimerkkejä aloista, joilla liittotason sopimuksessa poikkeuksia kilpailukykysopimuksen mukaisen työajan pidennyksen ajalta maksettaviin työaikakorvauksiin:

Golf-ala: Työajan pidennys on säännöllistä työaikaa eikä siltä makseta ylityö- tai sunnuntaityökorvauksia.
Kiinteistöalan toimihenkilöt: Työajan pidennyksen osalta ei suoriteta lisä-, ylityö- eikä sunnuntaikorotuksia. Muut (esim. ilta- ja yötyölisät) maksetaan normaalisti.
Kustannustoimittajat: Työskentelystä ei makseta ylityö- tai sunnuntaityökorvauksia.

Kikyyn käytettävän työajan kirjaaminen erillisille työajanseurantakohteille

Työpaikalla kikyn mukainen työajan pidennys voidaan sopia käytettävän myös johonkin ennalta määrättyyn työlajiin kuten esimerkiksi koulutukseen. Tuntinetissä on toteutettavissa joko pidennettyä säännöllistä työaikaa tai kiky-työajanpidennyspäiviä käyttämällä. Mikäli työntekijällä teetettäisiin sopimusta pidempää työaikaa ilman kiky-pidennystä tästä syntyisi ylimääräistä palkkaa joko lisä- tai ylitöinä tai plus-saldoina. Siksi on tärkeää pidentää työntekijän työaika mikäli työajan pidennys tehdään lisätunteina. Työajanpidennys voidaan korvata saldovähennyksillä (ks. edellä kohta 1. Kikyn toteuttaminen saldovähennysten avulla).

Työntekijöiden näkymä omien kiky-tuntien ja saldojen kehitykseen

Liittojen suositus on, että silloin kun työajanpidennys koostuu pitkin vuotta tehtävistä pienistä paloista, kiky-saldon kuluminen näkyisi työntekijöille. Mikäli yritys ottaa käyttöön kiky-työajanpidennyspäivät ja työnantaja on vienyt kullekin työntekijälle vuoden alun kertymän, pääsevät myös työntekijät reaaliaikaisesti ja läpinäkyvästi seuraamaan saldon kehittymistä sekä pitämään osaltaan huolta saldojen umpeen kuromisesta. Kaikista laajimmat työaikakirjausten yhteenvedot löytyvät jokaisen työntekijän omalta Työaikaraportit-välilehdeltä.

Kuva kiky-työajanpidennyspäiväsaldosta työntekijän raportin yhteenvedossa:

Työaikaraportin lisävalinnat vaikuttavat siihen, mitkä sarakkeet näkyvät työaikaraportilla. Esimerkiksi jos halutaan näkyviin liukuma- ja ylityösaldot päiväkohtaisesti, niin valitaan lisävalinnoista "Erittele päiväkohtainen liukumasaldon ja työaikapankin muutos".

Tuntinettiä tietokoneelta käytettäessä työntekijöillä on pääsy omiin työaikaraportteihinsa Työaikaraportit -välilehdeltä. Mikäli yrityksenne tässä yhteydessä ensimmäistä kertaa avaa työntekijäroolissa oleville käyttäjille pääsyn Tuntinettiin, kannattaa tarkistaa, että yrityksellänne on käytössä Tuntinetin lisäominaisuus “Käyttövaltuustoiminnot”. Käyttövaltuustoiminnot -ominaisuudella yrityksenne käyttäjät luokitellaan esihenkilöihin, peruskäyttäjiin ja pääkäyttäjiin. Kulloinkin käytössä olevat ominaisuudet esihenkilökäyttäjä voi tarkistaa Tuntinetin yläpalkissa olevasta “Yrityksenne Tuntinetti-käyttöaste” -painikkeesta, josta klikkaamalla saatte nähtäville kulloinkin käytössä olevat ominaisuutenne ja laskennalliset säästöt ominaisuuksien käytöstä.

Kun tarvitset opastusta tai koulutusta, soita +358-(0)9-6898 8221, pvm.	Tutustu tästä Tuntinetti webinaareihin	Kellokortit ja työajanseurantalaitteet löydät täältä
Tekninen tuki +358-(0)9-6898 8222 tuki@tuntinetti.fi	Myyntipalvelu +358-(0)9-6898 8221 myynti@tuntinetti.fi	Seuraa blogia, ajatuksia työajanseurannasta
Mobiili työajanseuranta	Keskitetty henkilöstövuokrausratkaisu	Kuvia työajanseurannasta