Palkanlaskenta > Työehtosopimukset

Seuraavassa esitellään Työehtosopimukset-välilehden ominaisuudet.

Tuntinetti hoitaa työehtosopimusten tulkitsemisen automaattisesti.

Työehtosopimukset-välilehti

Työehtosopimukset-välilehti voi olla kahdessa eri paikassa, riippuen Tuntinetin asetuksista ja käyttäjän oikeuksista. Jos Palkkojen laskeminen -lisäominaisuus on aktivoitu Tuntinetin lisäominaisuuksissa ja käyttäjällä on oikeudet palkanlaskentaan, Työehtosopimukset-välilehti on sijoitettuna Palkanlaskenta-välilehdelle.

Jos Palkkojen laskeminen -lisäominaisuutta ei ole aktivoitu Tuntinetin lisäominaisuuksissa tai käyttäjällä ei ole oikeuksia palkanlaskentaan, on Työehtosopimukset-välilehti sijoitettuna Perusasetukset-välilehdelle.

Työehtosopimusten hallinta

Valitse muokattava työehtosopimus

• Tästä voit valita muokattavan työehtosopimuksen. Oikeuksiesi puitteissa voit muokata vain oman yrityksenne versioita työehtosopimuksista. Tuntinetti ylläpitää yleisten työehtosopimusten aikaperusteisia lisiä yleiskorotusten osalta, mutta työntekijöiden henkilökohtaiset aikapalkat työnantaja ylläpitää itse. Tietoa työehtosopimuksen valinnasta työntekijälle löytyy ohjeesta Työsopimusten hallinnointi - Työehtosopimuksen vaihtaminen.

Luo uusi

• Oikeuksiesi puitteissa voit luoda uusia työehtosopimuksia. Kokonaan uuden työehtosopimuksen luominen on pitkällinen prosessi. Yleensä helpointa on kopioida jokin lähinnä vastaava työehtosopimus pohjaksi ja päivittää vain eriävät sopimusehdot. Luodut uudet työehtosopimukset ovat vain oman yrityksenne käytössä.

Kopioi tämä pohjaksi

• Oikeuksiesi puitteissa voit ottaa kopioita olemassaolevista työehtosopimuksista ja tallentaa ne uusina työehtosopimuksina uudella nimellä. Luomasi uudet työehtosopimukset ovat vain oman yrityksenne käytössä.

Työehtosopimuksen nimi

• Työehtosopimuksen yksilöivä nimi.

Työehtosopimuksen palkansaajaosapuolet

• Infotieto työehtosopimuksen palkansaajaosapuolista auttaa sinua löytämään työehtosopimusta edustavan järjestön, ja sitä kautta saat mahdollisia lisätietoja sopimuksesta ja sen soveltamissäännöistä.

Työehtosopimuksen viimeinen voimassaolopäivä

• Työehtosopimuksen viimeinen voimassaolopäivä antaa varoituksen työehtosopimuksen mahdollisesta vanhentumisesta. Työehtosopimusta voi käyttää vanhenemispäivän jälkeen, mutta silloin on hyvä tarkistaa liitosta mahdolliset muutokset, päivittää työehtosopimus ja asettaa samalla uusi vanhenemispäivä. Vanhenemispäivän yhteydessä kannattaa päivittää myös uusi lähdeviite, jossa on tiedot viimeisimmistä tiedossa olevista neuvottelutuloksista.

Työaika-asetukset

Viikon ensimmäinen päivä

• Viikon ensimmäinen päivä on tyypillisesti maanantai. Jos viikko alkaa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä (olennaista on, että se alkaa jo sunnuntai-illan puolella), tämä osoitetaan asettamalla negatiivinen kellonaika kohtaan Työviikon vaihtumisen kellonaika.

Työviikon vaihtumisen kellonaika

• Kellonaika, jolloin työviikko vaihtuu viikon ensimmäisenä päivänä. Jos viikko alkaa kahden vuorokauden välisenä yönä edellisen vuorokauden puolella, tämä osoitetaan asettamalla negatiivinen kellonaika kohtaan Työviikon vaihtumisen kellonaika. Negatiivinen kellonaika tarkoittaa, että viikko vaihtuu työviikon ensimmäistä päivää edeltävänä iltana. Esimerkiksi jos työviikon ensimmäinen päivä on maanantai ja viikon vaihtumisen kellonaika "-2:00", vaihtuu viikko sunnuntai-iltana klo 22:00. Asetus vaikuttaa vähintäänkin menetetyn viikkolevon laskentaan, mutta sillä voidaan haluta olevan myös laajamittaisempia vaikutuksia (ks. myös asetus ”Työviikon vaihtumisajankohdan vaikutukset”). Esimerkiksi metallialan työehtosopimus mainitsee, että työvuorokauden ja työviikon alkaminen voidaan sopia paikallisesti.

Työviikon vaihtumisen vaikutus

• Työviikon vaihtumisen kellonaika vaikuttaa oletuksena vain viikkolevon laskentaan, mutta se voidaan laajentaa vaikuttamaan myös ylityölaskentaan ja raporttien kohdistukseen kalenteripäiville. Kyseiset asetukset vaikuttavat laskennan lisäksi haluttaessa vain raporttien esitystapaan ja merkintöjen näkymiseen. Asetuksilla ei ole vaikutusta tuntikirjauksien merkitsemiseen eikä aikaperusteisiin lisiin.

• Vaihtoehdoista on valittavissa:

1. _{Huomioi vuorokauden alkamisajankohta ylitöiden sekä sunnuntai- että lauantailisien laskennassa (edellyttää toimiakseen negatiivista työviikon alkamisajankohtaa).}

2. _{Huomioi vuorokauden alkamisajankohta raporttien ja raporttitulosteiden reunapäivissä (edellyttää toimiakseen kohdan 1. valitsemista). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että työaikamerkinnät näytetään raportilla laskennallisella päivällä, esim. sunnuntaiyö 22-06 jos se kuuluisi laskennallisesti maanantain puolelle, se näytetään maanantain puolella ja samoin ylityö yhteenvedot näytetään maanantain puolella. Jos raportin ottaa siten, että se päättyy sunnuntaina, maanantain ylitöitä ja yhteenvetoja ei näytetä.}

Säännöllisiä työpäiviä viikossa

• Järjestelmä laskee työviikon säännöllisen työajan kaavalla: säännöllinen työaika vuorokaudessa x säännöllisiä työpäiviä viikossa. Työntekijän työsopimuksessa voi tarvittaessa asettaa työehtosopimuksesta poikkeavan työpäivien lukumäärän tai säännöllisen työajan tuntimäärän.

Sovellettava työaikajakso

• Sovellettava työaikajakso kertoo työehtosopimuksen työaika-asetuksissa sovellettavan työaikajakson sekä työntekijän työsopimuksen työaika-asetuksissa käytettävän työaikajakson.

• Varsinaisessa työaikalaskennassa tässä asetetusta työaikajaksosta voidaan edelleen poiketa asettamalla työajan tasoittumisjakso (koko yrityksen tasolle, työntekijän yksikön tasolle tai työntekijän työsopimukseen), jossa on erikseen aktivoitu tasoittumisjakson viikkojen lukumäärän asetus. Tätä asetusta käytettäessä työehtosopimuksen laskennallinen työaikajakso mukautuu asetuksessa annettuihin viikkoihin. Tasoittumisjaksoasetuksella voidaan tarvittaessa myös poiketa työehtosopimuksella annetusta työaikajakson alkamispäivästä.

• Silloin kun työehtosopimuksen sovellettava työaikajakso on enemmän kuin yksi viikko, tasoittumisjaksoasetuksella ohjataan vähintäänkin työaikajakson alkupäivämäärää, josta työaikajaksot alkavat. Työaikajakson tai tasoittumisjakson alkupäivä näkyy työntekijän työaikaraportilla sekä työvuoroluettelossa aina alleviivattuna helpottamassa raporttien tarkistamista.

Säännöllinen työaika vuorokaudessa

• Normaali työpäivän pituus työehtosopimuksessa. Mikäli työaika on jonain päivänä tässä määriteltyä pidempi, ylimenevä työaika luetaan lisätyöksi pisimpään säännölliseen vuorokausityöaikaan asti (paitsi jos aktivoidaan lisäasetus ”Lisätyö koskee vain viikoittaista lisätyötä”).

Säännöllinen vuorokausityöaika enintään

• Työpäivän pituus, jonka jälkeen muodostuu vuorokautista ylityötä, mikäli vuorokautisen ylityön kertoimet ovat käytössä.

Säännöllinen työaika jaksossa yhteensä

• Työaika yhden kokonaisen työaikajakson aikana. Jakson pituus riippuu asetuksesta Sovellettava työaikajakso. Normaalissa päivätyössä tällä tarkoitetaan viikkotyöaikaa. Ylimenevästä työajasta muodostuu lisätyötä jakson enimmäistyöaikaan asti.

Säännöllinen työaika jaksossa enintään

• Enimmäistyöaika ilman ylitöitä yhden työaikajakson aikana. Ylimenevältä työajalta maksetaan ylityökorvausta. Jakson pituus riippuu asetuksesta Sovellettava työaikajakso. Normaalissa päivätyössä tällä tarkoitetaan pisintä säännöllistä viikkotyöaikaa, jonka ylittävältä ajalta muodostuu viikoittaista ylityötä. Jaksotyössä muodostuu vastaavasti jaksoylityötä (tai tes-ylityötä arkipyhäviikoilla, jos käytössä asetus Viikoittainen ylityö enimpään säännölliseen viikkotyöaikaan asti eritellään jaksolisätyönä).

Kuukausipalkan tuntipalkkajakaja

• Jos tuntipalkkajakaja puuttuu, käyttäjä joutuu itse syöttämään tuntipalkan. Jos tuntipalkkajakaja on annettu, ohjelma täyttää tuntipalkan käyttäjän puolesta, mutta käyttäjä voi tästä huolimatta asettaa poikkeavan arvon.

Kuukausipalkan päiväpalkkajakaja

• Jos päiväpalkkajakaja puuttuu, käytetään päiväpalkkajakajana kyseisen kuukauden säännöllisten työpäivien lukumäärää.

Palkkalajikohtainen tuntipalkkajakaja

• Palkkalajikohtaista kuukausipalkan tuntipalkkajakajaa voidaan käyttää poikkeuksellinena tuntipalkkajakajana tietyille palkkalajeille. Tätä valintaa ei tarvita useimpien työehtosopimusten ollessa kyseessä, käytetään esimerkiksi tietyissä elintarviketeollisuuden työehtosopimuksissa.

Palkkalajikohtaisen tuntipalkkajakajan palkkalajit

• Ne palkkalajit, joihin palkkalajikohtaista tuntipalkkajakajaa käytetään.

Päiväpalkkajakajan päiväraja

• Raja joka määrää milloin päiväpalkka kerrotaan palkkaan oikeuttavilla päivillä ja milloin kuukausipalkasta vähennetään poissaoltujen päivien palkka. Esim: Osakuukauden palkka saadaan kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä, jos niitä on enintään 12 ja vähentämällä kuukusipalkasta poissaoltujen työpäivien palkka, jos palkkaan oikeuttavia päiviä on yli 12. Mikäli tätä rajaa ei ole asetettu, päiväpalkka lasketaan suhteessa kunkin kalenterikuukauden todellisten työpäivien lukumäärään.

Varallaolokorvaus

• Varallaolo on työajan ulkopuolista aikaa. Korvaus esimerkiksi ajalta, jona työntekijän on oltava asunnossaan tai muuten päivystysvalmiudessa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhon. Määritellään prosentteina tuntipalkasta. Jos varallaolokorvausasetus puuttuu, käytetään varallaololle tyypillistä arvoa 50% tuntipalkasta.

Työajan lyhennyspäivän poikkeava pituus

• Kiinteä yliohjaus pidetyn työajan lyhennyspäivän pituudelle.

Arkipyhän tai arkipyhälyhennyspäivän poikkeava pituus

• Kiinteä yliohjaus arkipyhästä koituvien arkipyhätuntien määrälle ja pidetyn arkipyhälyhennyspäivän pituudelle.

Lisä- ja ylityökertoimet

Lisätyön korotusprosentti

• Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisätyöstä maksetaan työehtosopimuksesta riippuen tässä asetettu lisäkorvaus

Aikaperusteisia lisiä ei makseta lisätöiden ajalta, mikäli niitä ei maksettaisi ylitöiden ajalta?

• Aikaperusteisille lisille on mahdollista määritellä tarvittaessa, että niitä ei makseta ylitöiden ajalta. Esimerkiksi kaupan automiesten työehtosopimuksessa sanotaan, että ilta- ja yölisä maksetaan vain säännölliseltä työajalta. Tässä olevan asetuksen avulla voidaan määritellä luetaanko lisätyö säännölliseen työaikaan.

Vuorokautinen ylityö

• Vuorokautista ylityötä on enimmäistyöajan lisäksi tehty työ, ja siitä maksetaan tämän asetuksen mukaisesti määritetyltä määrältä ensimmäisiltä tunneilta X % ja seuraavilta tunneilta Y % korotettu palkka.

Viikoittainen ylityö tai jaksoylityö

• Mikäli työehtosopimuksen työaikamuoto on yksi viikko, tarkoitetaan viikkoylityötä, muussa tapauksessa kyse on jaksoylityöstä (myös kun tasoittumisjakso on useampi viikko). Viikoittaista ylityötä on enimmäistyöajan lisäksi tehty työ ja siitä maksetaan tämän asetuksen mukaisesti n.n. ensimmäiseltä tunnilta X % ja seuraavilta tunneilta Y % korotettu palkka.

Ylityöt korkeamman korotuksen mukaan annettuina ajankohtina

• Tällä asetuksella ylityökorvaus voidaan asettaa määräytymään korkeamman korotuksen mukaan annettuina aikoina. Tätä sovelletaan esimerkiksi mekaanisen metsäteollisuuden määräykseen ”yötyön aikana tehdystä ylityöstä maksetaana aina 100 %:lla korotettu palkka”.

Ylitöiden pyöristämiseen käytettävä sääntö

• Joissain työehtosopimuksissa kuten rakennustuoteteollisuudessa sekä sähköalan työehtosopimuksissa on määräyksiä työajan pyöristämisestä ylitöiden yhteydessä, jolloin tästä voidaan valita sopiva vaihtoehto.

Lauantai: sopimuksessa määriteltyinä päivinä

• Sopimuksessa määriteltyinä päivinä -painikkeen takaa avautuu kalenteriasetus, jolla voidaan valita mitä päiviä lauantai-käsitteellä tarkoitetaan. Kalenteriasetuksesta on oma ohjeensa myöhempänä.

Erillinen lauantain säännöllinen vuorokausityöaika enintään

• Tällä asetuksella voidaan määrittää lauantaille muista päivistä poikkeava säännöllisen vuorokausityöajan raja. Kun tämä tuntimäärä ylittyy lauantaina, muodostuu vuorokautista ylityötä, mikäli vuorokautisen ylityön kertoimet ovat käytössä.

Lauantaiylityö

• Tällä asetuksella voidaan asettaa lauantaipäiville muista poikkeavat vuorokautisen ylityön säännöt. Lauantaina tai muuna sopimuksessa määriteltynä päivänä tehdystä ylityöstä maksetaan arkipäivistä poiketen tämän asetuksen mukaisesti n.n. ensimmäiseltä tunnilta X % ja seuraavilta tunneilta Y % korotettu palkka.
  Esimerkiksi teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on määräys, että ”Lauantaipäivänä sekä pyhä ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 % korotettu palkka. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä ja tes ylityöstä (12 § 8 kohta) maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.”

Sunnuntai: sopimuksessa määriteltyinä päivinä

• Sopimuksessa määriteltyinä päivinä -painikkeen takaa avautuu kalenteriasetus, jolla voidaan valita mitä päiviä sunnuntai-käsitteellä tarkoitetaan. Kalenteriasetuksesta on oma ohjeensa myöhempänä.

Sunnuntaiylityö

• Mikäli työehtosopimus määrää sunnuntaipäiville muista poikkeavan vuorokautisen ylityön rajan, voidaan käyttää tätä asetusta (esimerkiksi henkilöstöpalvelualan työehtosopimus sekä tietotekniikan palvelualan työehtosopimus). Sunnuntaina tai muuna sopimuksessa määriteltynä päivänä tehdystä ylityöstä maksetaan arkipäivistä poiketen tämän asetuksen mukaisesti määritetyltä määrältä ensimmäisiltä tunneilta X % ja seuraavilta tunneilta Y % korotettu palkka.

Normaalista poiketen viikkoylityönä korvattavat työpäivät

• Tällä asetuksella voidaan tarvittaessa määrittää enintään kaksi toisistaan riippumatonta lisäehtoa määrittämään sellaiset päivät, jotka korvataan normaalista poiketen viikkoylityönä siten, että:

1. _{Kaikki työtunnit lasketaan viikkoylityöksi valittuina päivinä}

2. _{Kaikki työtunnit lasketaan viikkoylityöksi myös näinä (lisä)päivinä}

• Asetusta käytetään mm. autonrengasalalla ja tekstiilihuoltoalalla, kun arkipyhäviikon jälkeinen lauantai tulee tulkita aina viikkoylityönä riippumatta menneen työviikon todellisesta työtuntimäärästä.

Aikaperusteiset lisät

Tässä kohdassa voi määritellä työsopimuksen lisät, kuten ilta- ja vuorolisät, jotka perustuvat tiettyinä kellonaikoina tehtyyn työhön.

Aikasarjavalinta

• Useimmille toimialoille liitot julkaisevat aika-ajoin muutoksia aikaperusteisiin lisiin. Tyypillisin muutos on lisän määrän muutos palkkojen yleiskorotuksen yhteydessä. Tästä valitsimesta voit valita tarkasteltavan aikasarjan (tietystä päivämäärästä lukien voimassa olevat lisät).

Aikasarja

• Tähän kenttään voit syöttää lisän aikasarjan. 

Kalleus

• Joissain työehtosopimuksissa lisien arvot vaihtelevat paikkakunnittain. Kalleus-sarakkeeseen voit antaa kalleusluokan tunnisteen, tyypillisesti tyhjä tai esimerkiksi P0 tai P1. Tässä annetut kalleusluokat tarjotaan työntekijän työsopimuksen lisätiedoissa olevassa kalleusluokkavalitsimessa työntekijän henkilökohtaisen kalleusluokan kohdistamiseksi.

Selite

• Selite on vapaamuotoinen tekstikenttä, joka yksilöi aikaperusteisen lisän työntekijän työaikaraportilla. Sama selite esim. ”Iltalisä” voi selkeyden vuoksi esiintyä vain kerran tietyssä aikasarjassa.

Lisän määrä

• Lisän suuruus euroina, prosentteina tai tunteina, riippuen siitä, mikä lisän laji on valittuna.

Lisän laji

• Määrittää lisän lajin, joka voi olla esimerkiksi prosenttia tai euroa.

  • _{Prosenttikorotus. Prosenttikorotus tuntipalkkaan.}

  • _{Lisän rahamäärä. Kiinteä rahamäärä (euroa / tunti).}

  • _{Korvaa tuntipalkan. Kiinteä rahamäärä, joka maksetaan normaalin tuntipalkan sijaan.}

  • _{Korvaa palkkalajin (%). Korvaa tavallisen palkkalajin toisella, joka on korotettu annetulla prosenttimäärällä.}

  • _{Kertakorvaus, tuntia kertaa palkka. Kertakorvaus, joka saadaan kertomalla tuntipalkka annetulla tuntimäärällä.}

Lisä alkaa

• Lisän alkamisajankohta.

Lisä päättyy

• Lisän päättymisajankohta, jota voidaan ohjata tarkemmin myös Aikaraja-asetuksella.

Ylitöiden aikana

• Tästä voit määrittää ylitöiden sekä mahdollisten lauantai-, sunnuntai- ja iltalisien vaikutuksen tämän lisän maksamiseen. Jos valitaan, että ylityöt ja/tai muut lisät korottavat tätä lisää, korotus määräytyy muualla työehtosopimuksella määriteltyjen ylityö- ja muiden lisien mukaan.

Maksuperuste

Lisän maksuperusteen mukaan määräytyy se, milloin lisää maksetaan. Tämä ehto ohjaa sitä, miten kohtien Lisä alkaa, Lisä päättyy ja Aikaraja tietoja käytetään. Ks. myös allaolevan kohdan Aikaraja ohjeet.

• Normaalisti toteutuneen työajan mukaan lisää kertyy annettuun aikarajaan saakka (tai aikaraja tyhjä) (esim Lisä alkaa 12, Lisä päättyy 18, aikarajaa ei annettu: työvuoro 11-13, lisää 1h, työvuoro 12-17, lisää 5h)

• Vuorolta, joka alkaa aikavälillä. (esim Lisä alkaa 12, Lisä päättyy 18h, aikarajaa ei annettu: työvuoro 11-13, lisää 0h, työvuoro 12-17, lisää 5h)

• Vuorolta, joka päättyy aikavälillä. (esim Lisä alkaa 12, Lisä päättyy 18, aikarajaa ei annettu: työvuoro 11-13, lisää 1h, työvuoro 12-17, lisää 5h, työvuoro 17-20, lisää 0h)

• Vuorolta, joka alkaa tai päättyy aikavälillä. (esim Lisä alkaa 12, Lisä päättyy 18, aikarajaa ei annettu: työvuoro 11-13, lisää 1h, työvuoro 12-17, lisää 5h, työvuoro 17-20, lisää 1h)

Alleolevien maksuperusteiden selitteen mukainen toiminta vaatii aikarajan:

• Normaalisti toteutuneen työajan mukaan ellei työaika lisän aikavälillä ylitä aikarajaa

• Normaalisti toteutuneen työajan mukaan lisää kertyy lisän aikavälillä annettuun aikarajaan saakka

• Normaalisti toteutuneen työajan mukaan, mikäli työtunnit lisän aikavälillä ylittää annetun vähimmäiskeston

• Normaalisti toteutuneen työajan mukaan lisää kertyy kunnes työpäivän tunnit ylittää annetun aikarajan

• Käytössä vain jos ennen lisän voimaanastumista vuoron kesto on ollut vähemmän kuin aikarajaan määritelty pituus

• Käytössä vain jos ennen lisän voimaanastumista vuoron kesto on ollut enemmän kuin aikarajaan määritelty pituus

• Työaikaa lisää, kun työajan pituus lisän aikavälillä saavuttaa aikarajan 

• Kertakorvaus, kun työajan pituus lisän aikavälillä saavuttaa aikarajan

• Maksetaan annetun aikarajan ylittäviltä tunneilta

• Ei makseta vuoroilta, jotka ylittävät aikarajan, eikä ylityön ajalta, muuten normaalisti

Aikaraja

Tästä voidaan määritellä lisälle esim. enimmäispituus tai tietty kellonaika, jonka jälkeen lisää ei mm. vuorotyössä enää makseta. Esimerkiksi rautatiealan TES sanoo ”yötyölisää maksetaan yli kello 06.00 jatkuvasta työstä enintään kello 12.00 saakka”.

• Aikaraja liittyy kohdassa Maksuperuste valittuun asetukseen seuraavasti:

Voimassa

• Voimassa-linkin takaa avautuu kalenteriasetus, jolla voidaan valita minä päivinä asetus on voimassa. Kalenteriasetuksesta on oma ohjeensa myöhempänä.

Lisäasetukset

• Lisäasetukset-painikkeesta (

  ) avautuvat seuraavat lisäasetukset:

Lisäasetukset / koko vuorolta

• Tästä voidaan valita, maksetaanko lisä koko vuorolta, jos lisän liipaisun aikaehdot muutoin täyttyvät.

Keskituntiansiot joihin tämä luetaan

• Tämä luettelo kertoo, mihin keskituntiansioihin lisä luetaan mukaan keskituntiansiota kerryttävänä palkkana.

Keskituntiansio, jonka mukaan maksetaan

• Tämä asetus kertoo, minkä keskituntiansion mukaan lisää maksetaan.

Aikaperusteisen lisän Muita asetuksia

Poissaolot

Arkipyhät

Open

Arkipyhän määritelmä sopimuksessa

• Arkipyhän määritelmä sopimuksessa-painikkeen takaa avautuu kalenteriasetus, jolla voidaan valita, mitkä päivät ovat työehtosopimuksen mukaan arkipyhäpäiviä.

Lisää toissijainen arkipyhä

• Lisää toissijainen arkipyhä-painikkeen takaa avautuu kalenteriasetus, jolla voidaan valita lisää päiviä, jotka ovat työehtosopimuksen mukaan arkipyhäpäiviä.

Arkipyhien korvaaminen

• Tässä määritellään työssäolovelvoite, jonka on täytyttävä, jotta arkipyhäkorvaus maksetaan.

Arkipyhätuntien korvausprosentti

• Tässä määritellään arkipyhätuntien korvausprosentti, yleensä 100%. Esim. Pelti- ja teollisuuseristysalan tuntipalkkaisten Kiky-muutokset toteutetaan alentamalla arkipyhätuntien korvausprosenttia.

Karenssiasetukset

• Karenssiasetuksella kerrotaan kuinka pitkään työsuhteen on tullut olla voimassa, jotta työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvausta: Kun työsuhde on kestänyt vähintään määritellyn määrän, maksetaan arkipyhäkorvaus määritelmän mukaisilta arkipyhiltä.

Arkipyhäpäivän korvattavan pituuden määräytyminen

• Arkipyhäpäivän pituuden perusteena voi olla keskimääräinen työpäivän pituus viimeksi kuluneelta, itse määritetyltä, ajalta. Koskee:

  • _{Normaali: mikäli keskiarvoistusväli on nolla, asetus ei koske ketään. Epäsäännöllistä työaikaa tekeville keskiarvo lasketaan asetuksen puuttuessa vuosilomalain mukaisen 12 viikon perusteella.}

  • _{Vain säännöllistä työaikaa tekeviä: korvaus koskee vain säännöllistä työaikaa tekeviä, epäsäännöllistä työaikaa tekeville korvausta ei makseta.}

  • _{Vain tarvittaessa töihin kutsuttavia: keskiarvoistaminen koskee vain epäsäännöllistä työaikaa tekeviä.}

• Arkipyhäpäivän pituuden voi myös yliohjata halutun mittaiseksi Arkipyhän tai arkipyhälyhennyspäivän poikkeava pituus -asetuksella.

Arkipyhien korvaaminen vuosiloman ajalta

• Asetuksella voidaan valita, korvataanko vuosiloman ajalle jäänyt arkipyhä.

Arkipyhien korvaaminen sairausloman ajalta

• Asetuksella voidaan valita, korvataanko sairausloman ajalle jäänyt arkipyhä.

Palkattoman sairausloman vaikutus

• Asetuksella voidaan valita, evääkö palkaton sairausloma myös sairausloman alle jäävän arkipyhäkorvauksen.

Arkipyhien korvattavuus

• Asetuksella voidaan valita arkipyhien korvattavuus työssäolopäiviltä:

  • _{eivät ole korvattavia sellaisena päivänä, jona tehdään töitä}

  • _{korvataan, vaikka niiden aikana tehdään töitä}

  • _{korvataan VAIN siltä ajalta, kun tehdään töitä}

  • _{korvataan, paitsi tunneilta, joina tehdään töitä}

Itsenäisyyspäivän korvaaminen vähintään itsenäisyyspäivälain mukaan

• Mikäli työehtosopimuksessa ei ole lakia parempia ehtoja itsenäisyyspäivän korvaamisesta, tällä asetuksella voidaan taata vähintään lain mukainen korvaus itsenäisyyspäivästä.

Lyhin työpäivän pituus arkipyhäviikolla tuntia

• Tälla asetuksella voidaan määrittää työssäoloedellytys silloin, kun on valittuna työssäolovelvoite ”Arkipyhät korvataan, jos on ollut samalla viikolla töissä”.

Arkipyhät lyhentävät työviikkoa (ja alentavat ylityökynnystä)

• Tällä asetuksella voidaan määrittää alentaako arkipyhäkorvaus ylityökynnystä. Tyypillisesti TES määrää, että arkipyhäkorvaus on työssäolon veroinen siten, että työviikon ylityökynnys alenee vastaavalla määrällä.

Löyhennetty arkipyhien reunapäivien tarkistus

• Kun tämä raksi on valittuna ja jos arkipyhien korvaamisen työssäolovelvoite edellyttää työntekijän olevan töissä arkipyhää edeltävänä tai seuraavana työpäivänä, ohitetaan (”hypätään yli”) edellistä tai seuraavaa työpäivää etsittäessä useimmat luvalliset vapaatyypit. Esim. jos työntekijä on pääsiäisviikolla tiistaista torstaihin äitiyslomalla, niin pitkäperjantain korvattavuutta tutkittaessa edellisenä työpäivänä pidetään pääsiäisviikon maanantaita (edellinen tavallinen työpäivä ennen luvallisen poissaolon alkua).

Arkipyhäkorvaukset työn ajalta ryhmitellään erikseen

• Kun tämä raksi on valittuna (ja jos arkipyhätunteja ansaitaan työtuntien ajalta, ja arkipyhänä on tehty töitä), näkyvät työtuntien ajalta kertyneet arkipyhätunnit tuntiraportilla omana palkkalajinaan.

Arkipyhien vaikutus viikkotyöaikaan

• Tällä asetuksella voidaan määrittää, lyhentävätkö arkipyhät (vain palkalliset / palkalliset & palkattomat / ei kummatkaan) viikkotyöaikaa.

Sairauspoissaolot

Sairausloman ajalta korvaaminen

• Tässä määritellään, millä perusteella sairausajan palkkaa maksetaan. Vaihtoehdot ovat:

  • _{Ei korvata}

  • _{Korvataan työsopimuksen mukaisen työpäivän pituuden mukaan}

  • _{Korvataan ensisijaisesti työvuorolistan mukaan}

  • _{Korvataan keskimääräisen viikkotyöajan mukaan}

Keskimääräinen viikkotyöaika lasketaan ajanjaksolta

• Osa-aikaisen työntekijän sairausajan palkka määräytyy keskimääräisen työpäivän pituuden perusteella. Tässä määritellään, miltä ajanjaksolta työpäivän pituus lasketaan.

• Mikäli sairaspäivän keskimääräisen työajan keskiarvoistamisväliä ei ole määritelty, niin oletuksena käytetään työntekijän työsopimuksessa sovittua työaikaa. Mikäli työaikaa ei ole työntekijän työsopimuksessa sovittu niin sairastunnit lasketaan edellisen 12 kalenteriviikon perusteella, paitsi jos arkipyhäpäivän keskiarvoistus on asetettu koskemaan säännöllistä tai epäsäännöllistä työaikaa tekeviä, jolloin sairastunnit jäävät nollaksi.

Vähennä korvattavasta ajasta sairastumispäivää edeltävien kuukauden aikana korvattujen sairauspäivien määrä

• Jos työntekijä on ollut sairaana tässä määritellyn ajanjakson sisällä ennen uutta sairauslomaa, uudesta sairaudesta korvattavien työpäivien enimmäismäärästä vähennetään niiden päivien määrä, joilta työntekijä on saanut sairausajan palkkaa näiden aiempien sairauksien osalta. Asetus on käytössä esim. viestintäalan kirjatyöntekijöiden työehtosopimuksessa, jonka mukaan Työntekijän joutuessa uudestaan työkyvyttömäksi tarkastellaan, kuinka pitkä senhetkisen työsuhteen pituuden mukaan määräytyvä palkallinen sairausaika on. Tästä ajasta vähennetään ne sairausajat, joilta työnantaja on edellisen kuuden kuukauden aikana maksanut palkan. Työntekijällä on oikeus palkkaan vain erotuksen pituiselta ajanjaksolta.

Sairauden uusiutuminen

• Jos sairaus uusiutuu määritetyn ajan kuluessa tietystä päivästä, tulkitaan ne sairauslomakorvausten laskennan kannalta yhdeksi jaksoksi.

• Jos työntekijä sairastuu määriteltynä ajanjaksona uudelleen samaan sairauteen, katsotaan molemmat sairauslomajaksot laskennan kannalta yhdeksi jaksoksi. Tällöin mahdollinen karenssipäivä poistuu jälkimmäisen jakson osalta. Lisäksi tällä on vaikutusta siihen, kuinka monelta sairauspäivältä korvausta enemmillään maksetaan.

Sairausajalta maksetaan vain perustunnit (ei makseta lisiä)

• Jos tämä kohta on valittu, sairausajalta ei makseta lisiä, vaikka työssäolosta sairauslomaa vastaavana aikana niitä olisikin kertynyt, esim. yövuoro tai sunnuntaivuoro. Sairasajalta ei siis makseta tämän asetuksen nojalla makseta myöskään mitään olosuhdelisiä, ei ylitöitä, ei yölisiä, ei pyhälisiä. Jos tämä kohta on valittuna niin kohtaa "Pyhäkorvausta ei makseta sairauslomien ajalta" ei voi valita koska kyseisellä valinnalla ei ole vaikutusta (tämä valinta estää myös pyhäkorvauksen maksamisen sairauslomien aikana).

Pyhäkorvausta ei makseta sairauslomien ajalta

• Jos tämä kohta on valittu, sairausajalta ei makseta pyhäkorvausta. Tämä asetus ohjaa pelkästään pyhälisiä. Ilta- ja yölisien lisäasetuksissa voi vielä erikseen säätää lisäkohtaisesti kullekin aikaperusteiselle lisälle, korvataanko se sairausloman ajalta. Tämä asetus ei ole valittavissa mikäli asetus "Sairausajalta maksetaan vain perustunnit (ei makseta lisiä)" on valittuna koska kyseinen asetus itsessään estää pyhäkorvauksen maksamisen sairauslomien aikana.

Sairausajan palkkaa maksetaan sairauden uusiutuessa vähintään sairausvakuutuslain karenssiajalta

• Maksetaanko sairauden uusiutuessa palkkaa sairausvakuutuslain karenssiajalta, vaikka työntekijälle korvattavat sairauspäivät olisivat jo kuluneet aiemmilla sairastumiskerroilla. Esimerkiksi Apteekkien työntekijöiden työehtosopimus määrää, että palkka maksetaan kuitenkin vähintään sairausvakuutuslain karenssiajalta. Karenssi on päivärahaoikeuden alettua jo aiemmalla jaksolla uusiutumistapauksissa vain sairastumispäivä. Palkka maksetaan sairastumispäivän ollessa työpäivä.

Jos työkyvyttömyys alkaa kesken työpäivän, sairastumispäivän korvausprosentti on sama kuin kokonaisena sairaspäivänä

• Maksetaanko sairastumispäivältä samaa korvausta kuin muilta sairauspäiviltä silloinkin, kun työntekijä on ollut töissä osan päivästä. Normaalisti kesken työpäivän sairastumisesta maksetaan työajan palkka, mutta esimerkiksi tietotekniikan palvelualalla sairastumispäivältä maksettava korvaus on sama riippumatta sairastuuko kesken työpäivän vai ei.

KVTES-tyyppinen sairauslomakorvausten laskenta

• Jos tämä asetus on valittuna, lasketaan sairauslomakorvaukset kuten Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa.

• KVTES:n mukaan kaikki kalenterivuodelle sijoittuvat samantyyppiset sairastumiset lasketaan yhteen riippumatta siitä, onko kyse samasta sairaudesta vai ei. Peräkkäisten sairauslomapäivien laskenta nollautuu kalenterivuoden vaihtuessa. Samaa sairaustyyppiä koskevat korvausjaksot maksetaan järjestyksessä ensimmäisestä viimeiseen sellaiseen, jossa työsuhteen kestoa koskeva ehto toteutuu.

• Asetus on käytössä KVTES lisäksi mm. rautatiealalla, lentoliikenteen palvelualalla, avaintyönantajilla sekä kunnallisissa tuntipalkkaisissa työsopimusehdoissa.

Työajan lyhennysvapaat ja pekkaset

Lyhennysvapaiden kertymisperusteet

• Tässä määritetään, millä perusteilla työntekijälle kertyy lyhennysvapaita. Se, kuinka paljon vapaata kertyy, määritellään kohdassa "Lyhennysvapaiden kertyminen".

Työajan lyhennyksen lisävalinnat

• Lisäasetuksia, jotka vaikuttavat työajanlyhennyksen kertymiseen:

  • _{Heinäkuu ei kerrytä. Jos tämä asetus on valittuna, heinäkuuta ei pidetä täytenä lomanansaintakuukautena laskentasäännössä”Täydet lomanansaintakuukaudet”. Asetus käytössä esimerkiksi hiihtokeskusalan työehtosopimuksessa.}

  • _{Käytetään vain 14 pv lomanansaintasääntöä. Jos tämä asetus on valittuna (koskee vain laskentasääntöä ”Täydet lomanansaintakuukaudet”), täysien lomanansaintakuukausien määrittämisessä käytetään 14 pv/kk sääntöä, ei koskaan 35 h/kk sääntöä. Asetus käytössä esimerkiksi apteekkien työntekijöiden työehtosopimuksessa.}

  • _{Karenssipäivä kerryttää. Myös sairausloman karenssipäivä kerryttää vapaata. Asetus käytössä esimerkiksi vartiointialalla.}

  • _{Myös osa-aikaiset ja tarvittaessa töihin kutsuttavat ansaitsevat työajan lyhennystä suoraan työtuntien mukaan. Muille kuin kokoaikatyötä tekeville lyhennysvapaa lasketaan tehtyjen työtuntien mukaan niin, että he voivat saada täyden vapaakertymän, vaikka heidän kohdallaan kokoaikaisen työntekijän lyhennysvapaan maksimikertymä ei täyttyisikään.}

  • _{Sairausloma ei kerrytä. Sairauslomaa ei pidetä työajan veroisena työajan lyhennysvapaan kertymää laskettaessa. Käytössä esimerkiksi puusepänteollisuudessa.}

  • _{Vain annetun tuntirajan mukaiset kuukaudet kerryttävät. Kun lyhennysvapaa lasketaan täysien lomanansaintakuukausien perusteella, mukaan ei lasketa kuukausia, joissa työsopimuksessa määritellyt tunnit jäävät alle annetun raja-arvon. Esimerkiksi Apteekkien työehtosopimus määrää: Säännöllisen keskimääräisen työajan ollessa 120 tuntia 3 viikossa tai 40 tuntia viikossa, kokoaikainen työntekijä ansaitsee ylimääräisiä vapaapäiviä kalenterivuodessa.}

Työpäivän pituus, josta lyhennysvapaata kertyy

• Tässä määritetään, minkä pituiset työpäivät huomioidaan lyhennysvapaiden laskennassa.

• Asetus on käytössä vain, kun kohdassa "Lyhennysvapaiden kertymisperusteet" on valittu, että lyhennysvapaat perustuvat tehtyjen työpäivien määrään, kvartaalin palkattomiin poissaoloihin tai täysiin lomanansaintakuukausiin.

  • _{Esimerkiksi Maa- ja Vesirakennusalan TES: Työntekijälle kertyy vapaata 8 tuntia jokaista tehtyä 18 työpäivää kohti. Vuosittain työaikaa lyhennetään korkeintaan 96 tuntia. Tehdyiksi työpäiviksi luetaan vuosilomapäiviä lukuun ottamatta kaikki ne päivät, joina työntekijä on ollut työssä vähintään 8 tuntia.}

Työpäivien määrän aikajaksolla tulee ylittää tämän verrattuna normaaleihin työpäiviin

• Tämä asetus liittyy vain sääntöön Töissä kuukauden tai kvartaalin mahdollisista työpäivistä yli x%. Tässä määritetään montako x prosenttia kuukauden tai kvartaalin työpäivistä tulee olla töissä, jotta kyseinen aikajakso kerryttää työajan lyhennystä.

Lomalaskennasta poiketen ei työnveroista aikaa

• Kun lyhennysvapaiden kertymisperusteeksi on valittu täydet lomanansaintakuukaudet, tässä valittuja lomatyyppejä ei käsitellä työn veroisina. Esim. Apteekin työntekijöiden TES: Työpäivien veroisiksi lasketaan myös:

  • _{Työehtosopimuksen 15 §:n tilapäiseen poissaoloon liittyvät vuosilomaa kerryttävät päivät (s. 38) ja vuosilomalain 7 §:n mukaiset päivät lukuun ottamatta ko. pykälän 2. momentin 1 kohdan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempain-vapaata, 2 kohdan sairautta ja tapaturmaa, 3 kohdan kuntoutusta, 5 kohdan opintovapaata}

"14 päivän säännön" päivärajan yliohjaus

• Kun lyhennysvapaiden kertymisperusteissa on valittuna täydet lomanansaintakuukaudet, tällä asetuksella voidaan määritellä, kuinka monta työssäolopäivää tai työssäolopäivän veroista päivää työntekijällä on oltava kuukauden aikana, jotta se lasketaan täydeksi lomanansaintakuukaudeksi. Mikäli arvo on nolla, käytetään oletuksena vuosilomalain mukaista 14:ää päivää.

  • _{Esimerkiksi Energiateollisuuden toimihenkilöiden TES: Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, työajan lyhennystä kertyy sellaiselta kalenterikuukaudelta, jona työskennelleelle toimihenkilölle on kertynyt vähintään 17 työssäolopäivää.}

Lyhennysvapaiden kertyminen

• Tässä kohdassa määritetään, kuinka paljon työajan lyhennysvapaata kertyy (ks. myös kohta "Lyhennysvapaiden kertymisperusteet"). Yli 37,5h viikkotyötuntisissa työehtosopimuksissa on tyypillisesti kohta Työajan lyhennys-/tasaamisvapaan kertyminen. Kertyvä vapaa merkitään kertymistavasta riippuen joko työssäolotunteja, -päiviä tai -kvartaaleita kohden.

• Seuraavassa pari esimerkkiä niiden merkintätavoista Tuntinetissä:

Vaihtoehtoinen lyhennysvapaiden kertymissääntö;

• Vaihtoehtoinen lyhennysvapaiden kertyminen

• Tässä voi ottaa käyttöön vaihtoehtoisen tavan laskea lyhennysvapaiden kertyminen, mikäli työehtosopimuksessa on määritelty erilainen laskentatapa eri vuosille (vastaava sisältö kuin edellä). Tämä käytössä esimerkiksi kuorma-autoalalla: Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seuraavasti:

Työajan tasaamislisäprosentti

• Jos lyhennysvapaiden kertymisperusteeksi on valittu "Prosenttiperusteinen työajan lyhennyskorvaus", työajan tasaamislisällä korvataan työehtosopimuksen ja työaikalain mukaisen työajan erotus. Tasaamislisä määritellään prosentteina keskituntiansiosta. Jos taas lyhennysvapaiden kertymisperusteeksi on valittu "Prosenttiperusteinen työajan lyhennysvapaa", lyhennysvapaan määrä saadaan kertomalla toteutuneet työtunnit (ja työehtosopimuksesta riippuen mahdollisesti myös työnveroisen ajan tunnit) tässä kentässä annetulla prosenttiluvulla.

Muut kuin perustyöajan palkkalajit prosenttiperusteiseen lyhennykseen

• Tässä voit valita työaikalajit, jotka otetaan huomioon edellisen kohdan tasaamislisäprosentin laskennassa säännöllisen työajan lisäksi.
  
  

Osa-aikaisten lyhennyskertymän edeltävän 2kk työajan jakaja

• Jotkin työehtosopimukset (esim. ohjelmapalveluala, hiihtokeskusala, ja huvi- elämys- ja teemapuistoala) määrittelevät työajan lyhennyksen päivissä (esim. 1 täysi lomanansaintakuukausi ansaitsee yhden päivän työajan lyhennystä), ja niin että osa-aikaisten työajan lyhennyksen tuntimäärä lasketaan jakamalla ansaintakuukautta edeltävän kahden kalenterikuukauden työaika jollain luvulla, esim. 42 tai 43.

Kalenteriasetus