Palkanlaskenta > Työehtosopimukset

Seuraavassa esitellään Työehtosopimukset-välilehden ominaisuudet.

Tuntinetti hoitaa työehtosopimusten tulkitsemisen automaattisesti.

Työehtosopimukset-välilehti

Työehtosopimukset-välilehti voi olla kahdessa eri paikassa, riippuen Tuntinetin asetuksista ja käyttäjän oikeuksista. Jos Palkkojen laskeminen -lisäominaisuus on aktivoitu Tuntinetin lisäominaisuuksissa ja käyttäjällä on oikeudet palkanlaskentaan, Työehtosopimukset-välilehti on sijoitettuna Palkanlaskenta-välilehdelle.

Jos Palkkojen laskeminen -lisäominaisuutta ei ole aktivoitu Tuntinetin lisäominaisuuksissa tai käyttäjällä ei ole oikeuksia palkanlaskentaan, on Työehtosopimukset-välilehti sijoitettuna Perusasetukset-välilehdelle.

Työehtosopimusten hallinta

Valitse muokattava työehtosopimus

• Tästä voit valita muokattavan työehtosopimuksen. Oikeuksiesi puitteissa voit muokata vain oman yrityksenne versioita työehtosopimuksista. Tuntinetti ylläpitää yleisten työehtosopimusten aikaperusteisia lisiä yleiskorotusten osalta, mutta työntekijöiden henkilökohtaiset aikapalkat työnantaja ylläpitää itse. Tietoa työehtosopimuksen valinnasta työntekijälle löytyy ohjeesta Työsopimusten hallinnointi - Työehtosopimuksen vaihtaminen.

Luo uusi

• Oikeuksiesi puitteissa voit luoda uusia työehtosopimuksia. Kokonaan uuden työehtosopimuksen luominen on pitkällinen prosessi. Yleensä helpointa on kopioida jokin lähinnä vastaava työehtosopimus pohjaksi ja päivittää vain eriävät sopimusehdot. Luodut uudet työehtosopimukset ovat vain oman yrityksenne käytössä.

Kopioi tämä pohjaksi

• Oikeuksiesi puitteissa voit ottaa kopioita olemassaolevista työehtosopimuksista ja tallentaa ne uusina työehtosopimuksina uudella nimellä. Luomasi uudet työehtosopimukset ovat vain oman yrityksenne käytössä.

Työehtosopimuksen nimi

• Työehtosopimuksen yksilöivä nimi.

Työehtosopimuksen palkansaajaosapuolet

• Infotieto työehtosopimuksen palkansaajaosapuolista auttaa sinua löytämään työehtosopimusta edustavan järjestön, ja sitä kautta saat mahdollisia lisätietoja sopimuksesta ja sen soveltamissäännöistä.

Työehtosopimuksen viimeinen voimassaolopäivä

• Työehtosopimuksen viimeinen voimassaolopäivä antaa varoituksen työehtosopimuksen mahdollisesta vanhentumisesta. Työehtosopimusta voi käyttää vanhenemispäivän jälkeen, mutta silloin on hyvä tarkistaa liitosta mahdolliset muutokset, päivittää työehtosopimus ja asettaa samalla uusi vanhenemispäivä. Vanhenemispäivän yhteydessä kannattaa päivittää myös uusi lähdeviite, jossa on tiedot viimeisimmistä tiedossa olevista neuvottelutuloksista.

Työaika-asetukset

Viikon ensimmäinen päivä

• Viikon ensimmäinen päivä on tyypillisesti maanantai. Jos viikko alkaa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä (olennaista on, että se alkaa jo sunnuntai-illan puolella), tämä osoitetaan asettamalla negatiivinen kellonaika kohtaan Työviikon vaihtumisen kellonaika.

Työviikon vaihtumisen kellonaika

• Kellonaika, jolloin työviikko vaihtuu viikon ensimmäisenä päivänä. Jos viikko alkaa kahden vuorokauden välisenä yönä edellisen vuorokauden puolella, tämä osoitetaan asettamalla negatiivinen kellonaika kohtaan Työviikon vaihtumisen kellonaika. Negatiivinen kellonaika tarkoittaa, että viikko vaihtuu työviikon ensimmäistä päivää edeltävänä iltana. Esimerkiksi jos työviikon ensimmäinen päivä on maanantai ja viikon vaihtumisen kellonaika "-2:00", vaihtuu viikko sunnuntai-iltana klo 22:00. Asetus vaikuttaa vähintäänkin menetetyn viikkolevon laskentaan, mutta sillä voidaan haluta olevan myös laajamittaisempia vaikutuksia (ks. myös asetus ”Työviikon vaihtumisajankohdan vaikutukset”). Esimerkiksi metallialan työehtosopimus mainitsee, että työvuorokauden ja työviikon alkaminen voidaan sopia paikallisesti.

Työviikon vaihtumisen vaikutus

• Työviikon vaihtumisen kellonaika vaikuttaa oletuksena vain viikkolevon laskentaan, mutta se voidaan laajentaa vaikuttamaan myös ylityölaskentaan ja raporttien kohdistukseen kalenteripäiville. Kyseiset asetukset vaikuttavat laskennan lisäksi haluttaessa vain raporttien esitystapaan ja merkintöjen näkymiseen. Asetuksilla ei ole vaikutusta tuntikirjauksien merkitsemiseen eikä aikaperusteisiin lisiin.
• Vaihtoehdoista on valittavissa:

1. _{Huomioi vuorokauden alkamisajankohta ylitöiden sekä sunnuntai- että lauantailisien laskennassa (edellyttää toimiakseen negatiivista työviikon alkamisajankohtaa).}
2. _{Huomioi vuorokauden alkamisajankohta raporttien ja raporttitulosteiden reunapäivissä (edellyttää toimiakseen kohdan 1. valitsemista). Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että työaikamerkinnät näytetään raportilla laskennallisella päivällä, esim. sunnuntaiyö 22-06 jos se kuuluisi laskennallisesti maanantain puolelle, se näytetään maanantain puolella ja samoin ylityö yhteenvedot näytetään maanantain puolella. Jos raportin ottaa siten, että se päättyy sunnuntaina, maanantain ylitöitä ja yhteenvetoja ei näytetä.}

Säännöllisiä työpäiviä viikossa

• Järjestelmä laskee työviikon säännöllisen työajan kaavalla: säännöllinen työaika vuorokaudessa x säännöllisiä työpäiviä viikossa. Työntekijän työsopimuksessa voi tarvittaessa asettaa työehtosopimuksesta poikkeavan työpäivien lukumäärän tai säännöllisen työajan tuntimäärän.

Sovellettava työaikajakso

• Sovellettava työaikajakso kertoo työehtosopimuksen työaika-asetuksissa sovellettavan työaikajakson sekä työntekijän työsopimuksen työaika-asetuksissa käytettävän työaikajakson.
• Varsinaisessa työaikalaskennassa tässä asetetusta työaikajaksosta voidaan edelleen poiketa asettamalla työajan tasoittumisjakso (koko yrityksen tasolle, työntekijän yksikön tasolle tai työntekijän työsopimukseen), jossa on erikseen aktivoitu tasoittumisjakson viikkojen lukumäärän asetus. Tätä asetusta käytettäessä työehtosopimuksen laskennallinen työaikajakso mukautuu asetuksessa annettuihin viikkoihin. Tasoittumisjaksoasetuksella voidaan tarvittaessa myös poiketa työehtosopimuksella annetusta työaikajakson alkamispäivästä.
• Silloin kun työehtosopimuksen sovellettava työaikajakso on enemmän kuin yksi viikko, tasoittumisjaksoasetuksella ohjataan vähintäänkin työaikajakson alkupäivämäärää, josta työaikajaksot alkavat. Työaikajakson tai tasoittumisjakson alkupäivä näkyy työntekijän työaikaraportilla sekä työvuoroluettelossa aina alleviivattuna helpottamassa raporttien tarkistamista.

Säännöllinen työaika vuorokaudessa

• Normaali työpäivän pituus työehtosopimuksessa. Mikäli työaika on jonain päivänä tässä määriteltyä pidempi, ylimenevä työaika luetaan lisätyöksi pisimpään säännölliseen vuorokausityöaikaan asti (paitsi jos aktivoidaan lisäasetus ”Lisätyö koskee vain viikoittaista lisätyötä”).

Säännöllinen vuorokausityöaika enintään

• Työpäivän pituus, jonka jälkeen muodostuu vuorokautista ylityötä, mikäli vuorokautisen ylityön kertoimet ovat käytössä.

Säännöllinen työaika jaksossa yhteensä

• Työaika yhden kokonaisen työaikajakson aikana. Jakson pituus riippuu asetuksesta Sovellettava työaikajakso. Normaalissa päivätyössä tällä tarkoitetaan viikkotyöaikaa. Ylimenevästä työajasta muodostuu lisätyötä jakson enimmäistyöaikaan asti.

Säännöllinen työaika jaksossa enintään

• Enimmäistyöaika ilman ylitöitä yhden työaikajakson aikana. Ylimenevältä työajalta maksetaan ylityökorvausta. Jakson pituus riippuu asetuksesta Sovellettava työaikajakso. Normaalissa päivätyössä tällä tarkoitetaan pisintä säännöllistä viikkotyöaikaa, jonka ylittävältä ajalta muodostuu viikoittaista ylityötä. Jaksotyössä muodostuu vastaavasti jaksoylityötä (tai tes-ylityötä arkipyhäviikoilla, jos käytössä asetus Viikoittainen ylityö enimpään säännölliseen viikkotyöaikaan asti eritellään jaksolisätyönä).

Kuukausipalkan tuntipalkkajakaja

• Jos tuntipalkkajakaja puuttuu, käyttäjä joutuu itse syöttämään tuntipalkan. Jos tuntipalkkajakaja on annettu, ohjelma täyttää tuntipalkan käyttäjän puolesta, mutta käyttäjä voi tästä huolimatta asettaa poikkeavan arvon.

Kuukausipalkan päiväpalkkajakaja

• Jos päiväpalkkajakaja puuttuu, käytetään päiväpalkkajakajana kyseisen kuukauden säännöllisten työpäivien lukumäärää.

Palkkalajikohtainen tuntipalkkajakaja

• Palkkalajikohtaista kuukausipalkan tuntipalkkajakajaa voidaan käyttää poikkeuksellinena tuntipalkkajakajana tietyille palkkalajeille. Tätä valintaa ei tarvita useimpien työehtosopimusten ollessa kyseessä, käytetään esimerkiksi tietyissä elintarviketeollisuuden työehtosopimuksissa.

Palkkalajikohtaisen tuntipalkkajakajan palkkalajit

• Ne palkkalajit, joihin palkkalajikohtaista tuntipalkkajakajaa käytetään.

Päiväpalkkajakajan päiväraja

• Raja joka määrää milloin päiväpalkka kerrotaan palkkaan oikeuttavilla päivillä ja milloin kuukausipalkasta vähennetään poissaoltujen päivien palkka. Esim: Osakuukauden palkka saadaan kertomalla päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä, jos niitä on enintään 12 ja vähentämällä kuukusipalkasta poissaoltujen työpäivien palkka, jos palkkaan oikeuttavia päiviä on yli 12. Mikäli tätä rajaa ei ole asetettu, päiväpalkka lasketaan suhteessa kunkin kalenterikuukauden todellisten työpäivien lukumäärään.

Varallaolokorvaus

• Varallaolo on työajan ulkopuolista aikaa. Korvaus esimerkiksi ajalta, jona työntekijän on oltava asunnossaan tai muuten päivystysvalmiudessa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhon. Määritellään prosentteina tuntipalkasta. Jos varallaolokorvausasetus puuttuu, käytetään varallaololle tyypillistä arvoa 50% tuntipalkasta.

Työajan lyhennyspäivän poikkeava pituus

• Kiinteä yliohjaus pidetyn työajan lyhennyspäivän pituudelle.

Arkipyhän tai arkipyhälyhennyspäivän poikkeava pituus

• Kiinteä yliohjaus arkipyhästä koituvien arkipyhätuntien määrälle ja pidetyn arkipyhälyhennyspäivän pituudelle.

Lisä- ja ylityökertoimet

Lisätyön korotusprosentti

• Lisätyöksi luetaan työ, jota tehdään säännöllisen työajan ja pisimmän lainmukaisen säännöllisen työajan välisenä aikana. Lisätyöstä maksetaan työehtosopimuksesta riippuen tässä asetettu lisäkorvaus

Aikaperusteisia lisiä ei makseta lisätöiden ajalta, mikäli niitä ei maksettaisi ylitöiden ajalta?

• Aikaperusteisille lisille on mahdollista määritellä tarvittaessa, että niitä ei makseta ylitöiden ajalta. Esimerkiksi kaupan automiesten työehtosopimuksessa sanotaan, että ilta- ja yölisä maksetaan vain säännölliseltä työajalta. Tässä olevan asetuksen avulla voidaan määritellä luetaanko lisätyö säännölliseen työaikaan.

Vuorokautinen ylityö

• Vuorokautista ylityötä on enimmäistyöajan lisäksi tehty työ, ja siitä maksetaan tämän asetuksen mukaisesti määritetyltä määrältä ensimmäisiltä tunneilta X % ja seuraavilta tunneilta Y % korotettu palkka.

Viikoittainen ylityö tai jaksoylityö

• Mikäli työehtosopimuksen työaikamuoto on yksi viikko, tarkoitetaan viikkoylityötä, muussa tapauksessa kyse on jaksoylityöstä (myös kun tasoittumisjakso on useampi viikko). Viikoittaista ylityötä on enimmäistyöajan lisäksi tehty työ ja siitä maksetaan tämän asetuksen mukaisesti n.n. ensimmäiseltä tunnilta X % ja seuraavilta tunneilta Y % korotettu palkka.

Ylityöt korkeamman korotuksen mukaan annettuina ajankohtina

• Tällä asetuksella ylityökorvaus voidaan asettaa määräytymään korkeamman korotuksen mukaan annettuina aikoina. Tätä sovelletaan esimerkiksi mekaanisen metsäteollisuuden määräykseen ”yötyön aikana tehdystä ylityöstä maksetaana aina 100 %:lla korotettu palkka”.

Ylitöiden pyöristämiseen käytettävä sääntö

• Joissain työehtosopimuksissa kuten rakennustuoteteollisuudessa sekä sähköalan työehtosopimuksissa on määräyksiä työajan pyöristämisestä ylitöiden yhteydessä, jolloin tästä voidaan valita sopiva vaihtoehto.

Lauantai: sopimuksessa määriteltyinä päivinä

• Sopimuksessa määriteltyinä päivinä -painikkeen takaa avautuu kalenteriasetus, jolla voidaan valita mitä päiviä lauantai-käsitteellä tarkoitetaan. Kalenteriasetuksesta on oma ohjeensa myöhempänä.

Erillinen lauantain säännöllinen vuorokausityöaika enintään

• Tällä asetuksella voidaan määrittää lauantaille muista päivistä poikkeava säännöllisen vuorokausityöajan raja. Kun tämä tuntimäärä ylittyy lauantaina, muodostuu vuorokautista ylityötä, mikäli vuorokautisen ylityön kertoimet ovat käytössä.

Lauantaiylityö

• Tällä asetuksella voidaan asettaa lauantaipäiville muista poikkeavat vuorokautisen ylityön säännöt. Lauantaina tai muuna sopimuksessa määriteltynä päivänä tehdystä ylityöstä maksetaan arkipäivistä poiketen tämän asetuksen mukaisesti n.n. ensimmäiseltä tunnilta X % ja seuraavilta tunneilta Y % korotettu palkka.
  Esimerkiksi teknologiateollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on määräys, että ”Lauantaipäivänä sekä pyhä ja juhlapäivän aattona tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kaikilta tunneilta 100 % korotettu palkka. Pääsiäislauantaina, juhannusaattona ja jouluaattona tehdystä viikoittaisesta ylityöstä ja tes ylityöstä (12 § 8 kohta) maksetaan kaikilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka.”

Sunnuntai: sopimuksessa määriteltyinä päivinä

• Sopimuksessa määriteltyinä päivinä -painikkeen takaa avautuu kalenteriasetus, jolla voidaan valita mitä päiviä sunnuntai-käsitteellä tarkoitetaan. Kalenteriasetuksesta on oma ohjeensa myöhempänä.

Sunnuntaiylityö

• Mikäli työehtosopimus määrää sunnuntaipäiville muista poikkeavan vuorokautisen ylityön rajan, voidaan käyttää tätä asetusta (esimerkiksi henkilöstöpalvelualan työehtosopimus sekä tietotekniikan palvelualan työehtosopimus). Sunnuntaina tai muuna sopimuksessa määriteltynä päivänä tehdystä ylityöstä maksetaan arkipäivistä poiketen tämän asetuksen mukaisesti määritetyltä määrältä ensimmäisiltä tunneilta X % ja seuraavilta tunneilta Y % korotettu palkka.

Normaalista poiketen viikkoylityönä korvattavat työpäivät

• Tällä asetuksella voidaan tarvittaessa määrittää enintään kaksi toisistaan riippumatonta lisäehtoa määrittämään sellaiset päivät, jotka korvataan normaalista poiketen viikkoylityönä siten, että:

1. _{Kaikki työtunnit lasketaan viikkoylityöksi valittuina päivinä}
2. _{Kaikki työtunnit lasketaan viikkoylityöksi myös näinä (lisä)päivinä}
   

• Asetusta käytetään mm. autonrengasalalla ja tekstiilihuoltoalalla, kun arkipyhäviikon jälkeinen lauantai tulee tulkita aina viikkoylityönä riippumatta menneen työviikon todellisesta työtuntimäärästä.

Aikaperusteiset lisät

Tässä kohdassa voi määritellä työsopimuksen lisät, kuten ilta- ja vuorolisät, jotka perustuvat tiettyinä kellonaikoina tehtyyn työhön.

Aikasarjavalinta

• Useimmille toimialoille liitot julkaisevat aika-ajoin muutoksia aikaperusteisiin lisiin. Tyypillisin muutos on lisän määrän muutos palkkojen yleiskorotuksen yhteydessä. Tästä valitsimesta voit valita tarkasteltavan aikasarjan (tietystä päivämäärästä lukien voimassa olevat lisät).

Aikasarja

• Tähän kenttään voit syöttää lisän aikasarjan. 

  Huom!

  Kun luot uuden aikasarjan, siihen täytyy perustaa kaikki lisät. Ei ole mahdollista perustaa uutta aikasarjaa esim. vain iltalisälle, sillä se tarkoittaisi, että vain iltalisä jää voimaan uuteen aikasarjaan.

Kalleus

• Joissain työehtosopimuksissa lisien arvot vaihtelevat paikkakunnittain. Kalleus-sarakkeeseen voit antaa kalleusluokan tunnisteen, tyypillisesti tyhjä tai esimerkiksi P0 tai P1. Tässä annetut kalleusluokat tarjotaan työntekijän työsopimuksen lisätiedoissa olevassa kalleusluokkavalitsimessa työntekijän henkilökohtaisen kalleusluokan kohdistamiseksi.

Selite

• Selite on vapaamuotoinen tekstikenttä, joka yksilöi aikaperusteisen lisän työntekijän työaikaraportilla. Sama selite esim. ”Iltalisä” voi selkeyden vuoksi esiintyä vain kerran tietyssä aikasarjassa.

Lisän määrä

• Lisän suuruus euroina, prosentteina tai tunteina, riippuen siitä, mikä lisän laji on valittuna.

Lisän laji

• Määrittää lisän lajin, joka voi olla esimerkiksi prosenttia tai euroa.
  • _{Prosenttikorotus. Prosenttikorotus tuntipalkkaan.}
  • _{Lisän rahamäärä. Kiinteä rahamäärä (euroa / tunti).}
  • _{Korvaa tuntipalkan. Kiinteä rahamäärä, joka maksetaan normaalin tuntipalkan sijaan.}
  • _{Korvaa palkkalajin (%). Korvaa tavallisen palkkalajin toisella, joka on korotettu annetulla prosenttimäärällä.}
  • _{Kertakorvaus, tuntia kertaa palkka. Kertakorvaus, joka saadaan kertomalla tuntipalkka annetulla tuntimäärällä.}

Lisä alkaa

• Lisän alkamisajankohta.

Lisä päättyy

• Lisän päättymisajankohta, jota voidaan ohjata tarkemmin myös Aikaraja-asetuksella.

Ylitöiden aikana

• Tästä voit määrittää ylitöiden sekä mahdollisten lauantai-, sunnuntai- ja iltalisien vaikutuksen tämän lisän maksamiseen. Jos valitaan, että ylityöt ja/tai muut lisät korottavat tätä lisää, korotus määräytyy muualla työehtosopimuksella määriteltyjen ylityö- ja muiden lisien mukaan.

Maksuperuste

Lisän maksuperusteen mukaan määräytyy se, milloin lisää maksetaan. Tämä ehto ohjaa sitä, miten kohtien Lisä alkaa, Lisä päättyy ja Aikaraja tietoja käytetään. Ks. myös allaolevan kohdan Aikaraja ohjeet.

• Normaalisti toteutuneen työajan mukaan lisää kertyy annettuun aikarajaan saakka (tai aikaraja tyhjä) (esim Lisä alkaa 12, Lisä päättyy 18, aikarajaa ei annettu: työvuoro 11-13, lisää 1h, työvuoro 12-17, lisää 5h)

• Vuorolta, joka alkaa aikavälillä. (esim Lisä alkaa 12, Lisä päättyy 18h, aikarajaa ei annettu: työvuoro 11-13, lisää 0h, työvuoro 12-17, lisää 5h)

• Vuorolta, joka päättyy aikavälillä. (esim Lisä alkaa 12, Lisä päättyy 18, aikarajaa ei annettu: työvuoro 11-13, lisää 1h, työvuoro 12-17, lisää 5h, työvuoro 17-20, lisää 0h)

• Vuorolta, joka alkaa tai päättyy aikavälillä. (esim Lisä alkaa 12, Lisä päättyy 18, aikarajaa ei annettu: työvuoro 11-13, lisää 1h, työvuoro 12-17, lisää 5h, työvuoro 17-20, lisää 1h)

Alleolevien maksuperusteiden selitteen mukainen toiminta vaatii aikarajan:

• Normaalisti toteutuneen työajan mukaan ellei työaika lisän aikavälillä ylitä aikarajaa

• Normaalisti toteutuneen työajan mukaan lisää kertyy lisän aikavälillä annettuun aikarajaan saakka

• Normaalisti toteutuneen työajan mukaan, mikäli työtunnit lisän aikavälillä ylittää annetun vähimmäiskeston

• Normaalisti toteutuneen työajan mukaan lisää kertyy kunnes työpäivän tunnit ylittää annetun aikarajan

• Käytössä vain jos ennen lisän voimaanastumista vuoron kesto on ollut vähemmän kuin aikarajaan määritelty pituus

• Käytössä vain jos ennen lisän voimaanastumista vuoron kesto on ollut enemmän kuin aikarajaan määritelty pituus

• Työaikaa lisää, kun työajan pituus lisän aikavälillä saavuttaa aikarajan 

• Kertakorvaus, kun työajan pituus lisän aikavälillä saavuttaa aikarajan

• Maksetaan annetun aikarajan ylittäviltä tunneilta

• Ei makseta vuoroilta, jotka ylittävät aikarajan, eikä ylityön ajalta, muuten normaalisti

Aikaraja

Tästä voidaan määritellä lisälle esim. enimmäispituus tai tietty kellonaika, jonka jälkeen lisää ei mm. vuorotyössä enää makseta. Esimerkiksi rautatiealan TES sanoo ”yötyölisää maksetaan yli kello 06.00 jatkuvasta työstä enintään kello 12.00 saakka”.

• Aikaraja liittyy kohdassa Maksuperuste valittuun asetukseen seuraavasti:

• • Tuntimäärä / kellonaika

    • Normaalisti toteutuneen työajan mukaan lisää kertyy kunnes työpäivän tunnit ylittää annetun aikarajan (tuntimäärän / kellonajan) (esim Lisä alkaa 12, Lisä päättyy 18, aikaraja 3h: työvuoro 11-13, lisää 1h, työvuoro 12-17, lisää 3h / aikaraja klo 15: työvuoro11-13, lisää 1h, työvuoro 13-20, lisää 2h, työvuoro 17-20, lisää 0h)
    • Normaalisti toteutuneen työajan mukaan lisää kertyy lisän aikavälillä annettuun aikarajaan saakka (tuntimäärään / kellonaikaan) (esim Lisä alkaa 12, Lisä päättyy 18, aikaraja 3h: työvuoro 11-13, lisää 1h, työvuoro 12-17, lisää 3h / aikaraja klo 15: työvuoro11-13, lisää 1h, työvuoro 13-20, lisää 2h, työvuoro 17-20, lisää 1h)
    • Vuorolta, joka alkaa aikavälillä. (maksetaan, ellei työaika ylitä annettua tuntimäärää / maksetaan annetusta kellonajasta eteenpäin) (esim Lisä alkaa 12, Lisä päättyy 18, aikaraja 3h: työvuoro 11-13, lisää 0h, työvuoro 12-17, lisää 0h, työvuoro 17-20, lisää 1h / aikaraja klo 15: työvuoro11-13, lisää 0h, työvuoro 13-20, lisää 3h, työvuoro 17-20, lisää 1h)
•  
  • Käytettävissä vain tuntimäärällä
    • Normaalisti toteutuneen työajan mukaan, mikäli työtunnit lisän aikavälillä ylittää annetun vähimmäiskeston (esim Lisä alkaa 12, Lisä päättyy 18, aikaraja 3h: työvuoro 11-13, lisää 0h, työvuoro 12-17, lisää 5h)
    • Normaalisti toteutuneen työajan mukaan ellei työaika lisän aikavälillä ylitä aikarajaa (esim Lisä alkaa 12, Lisä päättyy 18, aikaraja 3h: työvuoro 11-13, lisää 1h, työvuoro 12-17, lisää 0h)
    • Vuorolta, joka päättyy aikavälillä. (maksetaan, ellei työaika ylitä annettua tuntimäärää) (esim Lisä alkaa 12, Lisä päättyy 18, aikaraja 3h: työvuoro 11-13, lisää 1h, työvuoro 12-17, lisää 0h, työvuoro 17-20, lisää 0h)
    • Vuorolta, joka alkaa tai päättyy aikavälillä. (maksetaan, ellei työaika ylitä annettua tuntimäärää) (esim Lisä alkaa 12, Lisä päättyy 18, aikaraja 3h: työvuoro 11-13, lisää 1h, työvuoro 12-17, lisää 0h, työvuoro 17-20, lisää 1h)
    • Käytössä vain jos ennen lisän voimaanastumista vuoron kesto on ollut vähemmän kuin aikarajaan määritelty pituus (esim Lisä alkaa 12, Lisä päättyy 18, aikaraja 3h: työvuoro 8-13, lisää 0h, työvuoro 12-17, lisää 5h, työvuoro 17-20, lisää 1h)
    • Käytössä vain jos ennen lisän voimaanastumista vuoron kesto on ollut enemmän kuin aikarajaan määritelty pituus (esim Lisä alkaa 12, Lisä päättyy 18, aikaraja 3h: työvuoro 8-13, lisää 1h, työvuoro 12-17, lisää 0h, työvuoro 17-20, lisää 0h)
    • Työaikaa lisää, kun työajan pituus lisän aikavälillä saavuttaa aikarajan (esim Lisä alkaa 12, Lisä päättyy 18, aikaraja 3h: työvuoro 8-13, lisää 0h, työvuoro 12-17, lisää 1h, työvuoro 17-20, lisää 0h)
    • Kertakorvaus, kun työajan pituus lisän aikavälillä saavuttaa aikarajan (esim Lisä alkaa 12, Lisä päättyy 18, aikaraja 3h: työvuoro 8-13, lisää 0h, työvuoro 12-17, lisää 1h, työvuoro 17-20, lisää 0h)
    • Maksetaan annetun aikarajan ylittäviltä tunneilta (esim Lisä alkaa 12, Lisä päättyy 18, aikaraja 3h: työvuoro 8-13, lisää 1h, työvuoro 12-17, lisää 2h, työvuoro 17-20, lisää 0h)
    • Ei makseta vuoroilta, jotka ylittävät aikarajan, eikä ylityön ajalta, muuten normaalisti (esim Lisä alkaa 12, Lisä päättyy 18, aikaraja 3h: työvuoro 8-13, lisää 0h, työvuoro 12-17, lisää 0h, työvuoro 17-20, lisää 1h)
•  
  • Käytettävissä vain kellonajalla
    • Normaalisti toteutuneen työajan mukaan lisää kertyy annettuun aikarajaan saakka (tai aikaraja tyhjä) (esim Lisä alkaa 12, Lisä päättyy 18, aikaraja klo 15: työvuoro 11-13, lisää 1h, työvuoro 12-17, lisää 3h)

Voimassa

• Voimassa-linkin takaa avautuu kalenteriasetus, jolla voidaan valita minä päivinä asetus on voimassa. Kalenteriasetuksesta on oma ohjeensa myöhempänä.

Lisäasetukset

• Lisäasetukset-painikkeesta () avautuvat seuraavat lisäasetukset:

Lisäasetukset / koko vuorolta

• Tästä voidaan valita, maksetaanko lisä koko vuorolta, jos lisän liipaisun aikaehdot muutoin täyttyvät.

Keskituntiansiot joihin tämä luetaan

• Tämä luettelo kertoo, mihin keskituntiansioihin lisä luetaan mukaan keskituntiansiota kerryttävänä palkkana.

Keskituntiansio, jonka mukaan maksetaan

• Tämä asetus kertoo, minkä keskituntiansion mukaan lisää maksetaan.

Aikaperusteisen lisän Muita asetuksia

• • _{Verrataan aikaväliä koko työvuoroon, eikä pelkästään työvuoron osiin.}
  • _{Verrataan asetuksen kanssa vain saman vuorokauden tunteja (esimerkiksi elintarvikealojen työehtosopimuksessa sääntö Aamutuntikorvausta maksetaan silloin, kun työntekijän työvuoro alkaa 00 tai sen jälkeen).}
  • _{Lisä päättyy vasta perättäisten päivien viimeisenä päivänä. Esimerkiksi jos pyhälisän päättymisajankohdaksi asetetaan 22:45, saadaan tällä asetuksella aikaan toiminnallisuus, että peräkkäisten pyhien tapauksessa lisä päättyy vasta viimeisen pyhän lopussa klo 22:45.}
  • _{Lisää ei makseta sairausloman ajalta. Esimerkiksi kaupan varaston tes määrää, että lauantailisää (20%) ei makseta sairausloman ajalta.}
  • _{Lisä maksetaan vain sairausloman ajalta. Esimerkiksi kaupan myymälätyön tes:lle voidaan muodostaa sairauslomia varten oma lisä, joka korvaa iltalisän sunnuntaisin vain yksinkertaisena.}

Poissaolot

Arkipyhät

Arkipyhän määritelmä sopimuksessa

• Arkipyhän määritelmä sopimuksessa-painikkeen takaa avautuu kalenteriasetus, jolla voidaan valita, mitkä päivät ovat työehtosopimuksen mukaan arkipyhäpäiviä.

Lisää toissijainen arkipyhä

• Lisää toissijainen arkipyhä-painikkeen takaa avautuu kalenteriasetus, jolla voidaan valita lisää päiviä, jotka ovat työehtosopimuksen mukaan arkipyhäpäiviä.

Arkipyhien korvaaminen

• Tässä määritellään työssäolovelvoite, jonka on täytyttävä, jotta arkipyhäkorvaus maksetaan.

Arkipyhätuntien korvausprosentti

• Tässä määritellään arkipyhätuntien korvausprosentti, yleensä 100%. Esim. Pelti- ja teollisuuseristysalan tuntipalkkaisten Kiky-muutokset toteutetaan alentamalla arkipyhätuntien korvausprosenttia.

Karenssiasetukset

• Karenssiasetuksella kerrotaan kuinka pitkään työsuhteen on tullut olla voimassa, jotta työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvausta: Kun työsuhde on kestänyt vähintään määritellyn määrän, maksetaan arkipyhäkorvaus määritelmän mukaisilta arkipyhiltä.

Arkipyhäpäivän korvattavan pituuden määräytyminen

• Arkipyhäpäivän pituuden perusteena voi olla keskimääräinen työpäivän pituus viimeksi kuluneelta, itse määritetyltä, ajalta. Koskee:
  • _{Normaali: mikäli keskiarvoistusväli on nolla, asetus ei koske ketään. Epäsäännöllistä työaikaa tekeville keskiarvo lasketaan asetuksen puuttuessa vuosilomalain mukaisen 12 viikon perusteella.}
  • _{Vain säännöllistä työaikaa tekeviä: korvaus koskee vain säännöllistä työaikaa tekeviä, epäsäännöllistä työaikaa tekeville korvausta ei makseta.}
  • _{Vain tarvittaessa töihin kutsuttavia: keskiarvoistaminen koskee vain epäsäännöllistä työaikaa tekeviä.}
• Arkipyhäpäivän pituuden voi myös yliohjata halutun mittaiseksi Arkipyhän tai arkipyhälyhennyspäivän poikkeava pituus -asetuksella.

Arkipyhien korvaaminen vuosiloman ajalta

• Asetuksella voidaan valita, korvataanko vuosiloman ajalle jäänyt arkipyhä.

Arkipyhien korvaaminen sairausloman ajalta

• Asetuksella voidaan valita, korvataanko sairausloman ajalle jäänyt arkipyhä.

Palkattoman sairausloman vaikutus

• Asetuksella voidaan valita, evääkö palkaton sairausloma myös sairausloman alle jäävän arkipyhäkorvauksen.

Arkipyhien korvattavuus

• Asetuksella voidaan valita arkipyhien korvattavuus työssäolopäiviltä:
  • _{eivät ole korvattavia sellaisena päivänä, jona tehdään töitä}
  • _{korvataan, vaikka niiden aikana tehdään töitä}
  • _{korvataan VAIN siltä ajalta, kun tehdään töitä}
  • _{korvataan, paitsi tunneilta, joina tehdään töitä}

Itsenäisyyspäivän korvaaminen vähintään itsenäisyyspäivälain mukaan

• Mikäli työehtosopimuksessa ei ole lakia parempia ehtoja itsenäisyyspäivän korvaamisesta, tällä asetuksella voidaan taata vähintään lain mukainen korvaus itsenäisyyspäivästä.

Lyhin työpäivän pituus arkipyhäviikolla tuntia

• Tälla asetuksella voidaan määrittää työssäoloedellytys silloin, kun on valittuna työssäolovelvoite ”Arkipyhät korvataan, jos on ollut samalla viikolla töissä”.

Arkipyhät lyhentävät työviikkoa (ja alentavat ylityökynnystä)

• Tällä asetuksella voidaan määrittää alentaako arkipyhäkorvaus ylityökynnystä. Tyypillisesti TES määrää, että arkipyhäkorvaus on työssäolon veroinen siten, että työviikon ylityökynnys alenee vastaavalla määrällä.

Löyhennetty arkipyhien reunapäivien tarkistus

• Kun tämä raksi on valittuna ja jos arkipyhien korvaamisen työssäolovelvoite edellyttää työntekijän olevan töissä arkipyhää edeltävänä tai seuraavana työpäivänä, ohitetaan (”hypätään yli”) edellistä tai seuraavaa työpäivää etsittäessä useimmat luvalliset vapaatyypit. Esim. jos työntekijä on pääsiäisviikolla tiistaista torstaihin äitiyslomalla, niin pitkäperjantain korvattavuutta tutkittaessa edellisenä työpäivänä pidetään pääsiäisviikon maanantaita (edellinen tavallinen työpäivä ennen luvallisen poissaolon alkua).

Arkipyhäkorvaukset työn ajalta ryhmitellään erikseen

• Kun tämä raksi on valittuna (ja jos arkipyhätunteja ansaitaan työtuntien ajalta, ja arkipyhänä on tehty töitä), näkyvät työtuntien ajalta kertyneet arkipyhätunnit tuntiraportilla omana palkkalajinaan.

Arkipyhien vaikutus viikkotyöaikaan

• Tällä asetuksella voidaan määrittää, lyhentävätkö arkipyhät (vain palkalliset / palkalliset & palkattomat / ei kummatkaan) viikkotyöaikaa.

Sairauspoissaolot

Sairausloman ajalta korvaaminen

• Tässä määritellään, millä perusteella sairausajan palkkaa maksetaan. Vaihtoehdot ovat:
  • _{Ei korvata}
  • _{Korvataan työsopimuksen mukaisen työpäivän pituuden mukaan}
  • _{Korvataan ensisijaisesti työvuorolistan mukaan}
  • _{Korvataan keskimääräisen viikkotyöajan mukaan}

Keskimääräinen viikkotyöaika lasketaan ajanjaksolta

• Osa-aikaisen työntekijän sairausajan palkka määräytyy keskimääräisen työpäivän pituuden perusteella. Tässä määritellään, miltä ajanjaksolta työpäivän pituus lasketaan.

• Mikäli sairaspäivän keskimääräisen työajan keskiarvoistamisväliä ei ole määritelty, niin oletuksena käytetään työntekijän työsopimuksessa sovittua työaikaa. Mikäli työaikaa ei ole työntekijän työsopimuksessa sovittu niin sairastunnit lasketaan edellisen 12 kalenteriviikon perusteella, paitsi jos arkipyhäpäivän keskiarvoistus on asetettu koskemaan säännöllistä tai epäsäännöllistä työaikaa tekeviä, jolloin sairastunnit jäävät nollaksi.

Vähennä korvattavasta ajasta sairastumispäivää edeltävien kuukauden aikana korvattujen sairauspäivien määrä

• Jos työntekijä on ollut sairaana tässä määritellyn ajanjakson sisällä ennen uutta sairauslomaa, uudesta sairaudesta korvattavien työpäivien enimmäismäärästä vähennetään niiden päivien määrä, joilta työntekijä on saanut sairausajan palkkaa näiden aiempien sairauksien osalta. Asetus on käytössä esim. viestintäalan kirjatyöntekijöiden työehtosopimuksessa, jonka mukaan Työntekijän joutuessa uudestaan työkyvyttömäksi tarkastellaan, kuinka pitkä senhetkisen työsuhteen pituuden mukaan määräytyvä palkallinen sairausaika on. Tästä ajasta vähennetään ne sairausajat, joilta työnantaja on edellisen kuuden kuukauden aikana maksanut palkan. Työntekijällä on oikeus palkkaan vain erotuksen pituiselta ajanjaksolta.

Sairauden uusiutuminen

• Jos sairaus uusiutuu määritetyn ajan kuluessa tietystä päivästä, tulkitaan ne sairauslomakorvausten laskennan kannalta yhdeksi jaksoksi.

• Jos työntekijä sairastuu määriteltynä ajanjaksona uudelleen samaan sairauteen, katsotaan molemmat sairauslomajaksot laskennan kannalta yhdeksi jaksoksi. Tällöin mahdollinen karenssipäivä poistuu jälkimmäisen jakson osalta. Lisäksi tällä on vaikutusta siihen, kuinka monelta sairauspäivältä korvausta enemmillään maksetaan.

Sairausajalta maksetaan vain perustunnit (ei makseta lisiä)

• Jos tämä kohta on valittu, sairausajalta ei makseta lisiä, vaikka työssäolosta sairauslomaa vastaavana aikana niitä olisikin kertynyt, esim. yövuoro tai sunnuntaivuoro. Sairasajalta ei siis makseta tämän asetuksen nojalla makseta myöskään mitään olosuhdelisiä, ei ylitöitä, ei yölisiä, ei pyhälisiä. Jos tämä kohta on valittuna niin kohtaa "Pyhäkorvausta ei makseta sairauslomien ajalta" ei voi valita koska kyseisellä valinnalla ei ole vaikutusta (tämä valinta estää myös pyhäkorvauksen maksamisen sairauslomien aikana).

Pyhäkorvausta ei makseta sairauslomien ajalta

• Jos tämä kohta on valittu, sairausajalta ei makseta pyhäkorvausta. Tämä asetus ohjaa pelkästään pyhälisiä. Ilta- ja yölisien lisäasetuksissa voi vielä erikseen säätää lisäkohtaisesti kullekin aikaperusteiselle lisälle, korvataanko se sairausloman ajalta. Tämä asetus ei ole valittavissa mikäli asetus "Sairausajalta maksetaan vain perustunnit (ei makseta lisiä)" on valittuna koska kyseinen asetus itsessään estää pyhäkorvauksen maksamisen sairauslomien aikana.

Sairausajan palkkaa maksetaan sairauden uusiutuessa vähintään sairausvakuutuslain karenssiajalta

• Maksetaanko sairauden uusiutuessa palkkaa sairausvakuutuslain karenssiajalta, vaikka työntekijälle korvattavat sairauspäivät olisivat jo kuluneet aiemmilla sairastumiskerroilla. Esimerkiksi Apteekkien työntekijöiden työehtosopimus määrää, että palkka maksetaan kuitenkin vähintään sairausvakuutuslain karenssiajalta. Karenssi on päivärahaoikeuden alettua jo aiemmalla jaksolla uusiutumistapauksissa vain sairastumispäivä. Palkka maksetaan sairastumispäivän ollessa työpäivä.

Jos työkyvyttömyys alkaa kesken työpäivän, sairastumispäivän korvausprosentti on sama kuin kokonaisena sairaspäivänä

• Maksetaanko sairastumispäivältä samaa korvausta kuin muilta sairauspäiviltä silloinkin, kun työntekijä on ollut töissä osan päivästä. Normaalisti kesken työpäivän sairastumisesta maksetaan työajan palkka, mutta esimerkiksi tietotekniikan palvelualalla sairastumispäivältä maksettava korvaus on sama riippumatta sairastuuko kesken työpäivän vai ei.

KVTES-tyyppinen sairauslomakorvausten laskenta

• Jos tämä asetus on valittuna, lasketaan sairauslomakorvaukset kuten Kunnallisessa yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa.

• KVTES:n mukaan kaikki kalenterivuodelle sijoittuvat samantyyppiset sairastumiset lasketaan yhteen riippumatta siitä, onko kyse samasta sairaudesta vai ei. Peräkkäisten sairauslomapäivien laskenta nollautuu kalenterivuoden vaihtuessa. Samaa sairaustyyppiä koskevat korvausjaksot maksetaan järjestyksessä ensimmäisestä viimeiseen sellaiseen, jossa työsuhteen kestoa koskeva ehto toteutuu.

• Asetus on käytössä KVTES lisäksi mm. rautatiealalla, lentoliikenteen palvelualalla, avaintyönantajilla sekä kunnallisissa tuntipalkkaisissa työsopimusehdoissa.

Työajan lyhennysvapaat ja pekkaset

Lyhennysvapaiden kertymisperusteet

• Tässä määritetään, millä perusteilla työntekijälle kertyy lyhennysvapaita. Se, kuinka paljon vapaata kertyy, määritellään kohdassa "Lyhennysvapaiden kertyminen".

• • Arkipyhät: Korvattavat arkipyhäpäivät –kohdassa määritellyt päivät kerryttävät lyhennysvapaata. Esimerkkeinä kaupanalan työehtosopimus sekä matkailu- ja majoitusalan työehtosopimus (MARA).
  • Kuukauden tai kvartaalin palkattomat poissaolot (alle x pv). Lyhennysvapaata kertyy, kun kuukauden tai kvartaalin aikana on palkattomia vapaita ollut alle tietyn raja-arvon. Esimerkiksi Talotekniikka-alan toimihenkilöiden työehtosopimus: Vapaata kertyy 25 tuntia kalenterivuosineljännestä kohti, paitsi vuosineljännekseltä, jonka aikana toimihenkilö on ollut poissa työstä enemmän kuin 12 työpäivän ajan.
  • Prosenttiperusteinen työajan lyhennyskorvaus. Työajan tasaamisvapaakorvataan rahalisällä, joka määritetään prosentteina keskituntiansiosta kohdassa "Työajan tasaamislisäprosentti". Tämän lisäksi voidaan valita myös toinen lyhennysvapaan kertymissääntö, joka määrittää työajan tasaamisvapaan määrän kertymisen. Tällaisen työajan lyhennysvapaan ajalta ei enää erikseen makseta palkkaa. Esim. Rakennusalan tesissä on valittuna kaksi sääntöä:
  • Prosenttiperusteinen työajan lyhennyskorvaus: Työntekijälle maksetaan työajan lyhennyksestä ja arkipyhistä erillistä palkanosaa 7,7 % työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta yli- ja hätätyöstä maksettava korvaus mukaan lukien.
  • Rajan ylittävä säännöllinen viikoittainen työaika. Lyhennysvapaata kertyy, kun säännöllinen viikkotyöaika ylittää kohdassa "Säännöllisen viikoittaisen työajan raja" määritellyn raja-arvon.
    • Esimerkiksi Maalausalan TES: Työajan lyhennys on 96 tuntia vuodessa. Jos muusta kertymistavasta ei ole sovittu, katsotaan työntekijällä olevan oikeus työajan lyhennykseen siltä osin kuin hänen säännöllinen viikoittainen työaikansa on ylittänyt 38 tuntia.
  • Tehdyt työ- tai työssäolon veroiset päivät. Lyhennysvapaat kertyvät vuoden aikana tehtyjen työpäivien määrän perusteella. Se, kuinka paljon vapaata kertyy, määritellään kohdassa "Lyhennysvapaiden kertyminen".
    • Esimerkiksi Asfalttialan TES: Lyhennysvapaata kertyy 1 päivä 18 tehtyä työpäivää kohti. Työajan lyhennyksen määrä on enintään 12 päivää.
  • Tehdyt työ- tai työssäolon veroiset tunnit. Lyhennysvapaat kertyvät vuoden aikana tehtyjen työtuntien määrän perusteella. Se, kuinka paljon vapaata kertyy, määritellään kohdassa "Lyhennysvapaiden kertyminen". 
    • Esimerkiksi Muuttopalvelualan TES: Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seuraavasti: vähintään. 90 työtuntia: vapaata 8 h, vähintään 180 työtuntia: vapaata 16 h ...
  • Täydet lomanansaintakuukaudet. Lyhennysvapaata saa jokaiselta täydeltä lomanansaintakuukaudelta (paitsi heinäkuulta, jota voidaan täsmentää lisäksi asetuksella Työajan lyhennyksen lisävalinnat: Heinäkuu ei kerrytä). 
    • Esimerkiksi Sähköistysalan TES: Vapaata kertyy niiltä lomanmääräytymiskuukausilta, joilta hänelle vuosilomalain 6 §:n ensimmäisen momentin mukaan muodostuu oikeus vuosilomaan.
  • Töissä kuukauden tai kvartaalin mahdollisista työpäivistä yli x%. Lyhennysvapaata ansaitaan sellaiselta kuukaudelta tai kvartaalilta, jonka normaaleista työpäivistä työntekijä on ollut töissä vähintään x%:n aikana. 
    • Esimerkiksi Puusepänteollisuuden TES: Työntekijälle annetaan neljäsosa vuotuisesta työajan lyhennyksestä vuosineljännestä kohti edellyttäen, että työntekijä työskentelee asianomaisen vuosineljänneksen mahdollisista työpäivistä yli puolet.
  • Koko kertymä kerralla vuoden alussa. Tätä voidaan käyttää, mikäli tes määrittelee ainoastaan vuotuisen työajan lyhennyksen määrän, muttei sääntöä jolla työajan lyhennys lasketaan. 
    • Esimerkiksi Metallialan TES: Keskimääräinen viikkotyöaika toteutuu antamalla työajan tasaamisvapaata 12,5 päivää kalenterivuodessa.
  • Prosenttiperusteinen työajan lyhennysvapaa. Vapaata kertyy x% tehdystä säännöllisestä työajasta, ja tesistä riippuen mahdollisesti myös työssäolon veroisesta ajasta. 
    • Esimerkiksi Huolto- ja kunnossapitoalan TES: Vapaata kertyy kokoaikaiselle ja osa-aikaiselle työntekijälle 6,3 % tehdystä säännöllisestä työajasta. Säännölliseksi työajaksi katsotaan myös ne tunnit, joilta työnantaja maksaa palkkaa tai korvausta jonkin tämän työehtosopimuksen määräyksen perusteella.

Työajan lyhennyksen lisävalinnat

• Lisäasetuksia, jotka vaikuttavat työajanlyhennyksen kertymiseen:
  • _{Heinäkuu ei kerrytä. Jos tämä asetus on valittuna, heinäkuuta ei pidetä täytenä lomanansaintakuukautena laskentasäännössä”Täydet lomanansaintakuukaudet”. Asetus käytössä esimerkiksi hiihtokeskusalan työehtosopimuksessa.}
  • _{Käytetään vain 14 pv lomanansaintasääntöä. Jos tämä asetus on valittuna (koskee vain laskentasääntöä ”Täydet lomanansaintakuukaudet”), täysien lomanansaintakuukausien määrittämisessä käytetään 14 pv/kk sääntöä, ei koskaan 35 h/kk sääntöä. Asetus käytössä esimerkiksi apteekkien työntekijöiden työehtosopimuksessa.}
  • _{Karenssipäivä kerryttää. Myös sairausloman karenssipäivä kerryttää vapaata. Asetus käytössä esimerkiksi vartiointialalla.}
  • _{Myös osa-aikaiset ja tarvittaessa töihin kutsuttavat ansaitsevat työajan lyhennystä suoraan työtuntien mukaan. Muille kuin kokoaikatyötä tekeville lyhennysvapaa lasketaan tehtyjen työtuntien mukaan niin, että he voivat saada täyden vapaakertymän, vaikka heidän kohdallaan kokoaikaisen työntekijän lyhennysvapaan maksimikertymä ei täyttyisikään.}
  • _{Sairausloma ei kerrytä. Sairauslomaa ei pidetä työajan veroisena työajan lyhennysvapaan kertymää laskettaessa. Käytössä esimerkiksi puusepänteollisuudessa.}
  • _{Vain annetun tuntirajan mukaiset kuukaudet kerryttävät. Kun lyhennysvapaa lasketaan täysien lomanansaintakuukausien perusteella, mukaan ei lasketa kuukausia, joissa työsopimuksessa määritellyt tunnit jäävät alle annetun raja-arvon. Esimerkiksi Apteekkien työehtosopimus määrää: Säännöllisen keskimääräisen työajan ollessa 120 tuntia 3 viikossa tai 40 tuntia viikossa, kokoaikainen työntekijä ansaitsee ylimääräisiä vapaapäiviä kalenterivuodessa.}

Työpäivän pituus, josta lyhennysvapaata kertyy

• Tässä määritetään, minkä pituiset työpäivät huomioidaan lyhennysvapaiden laskennassa.

• Asetus on käytössä vain, kun kohdassa "Lyhennysvapaiden kertymisperusteet" on valittu, että lyhennysvapaat perustuvat tehtyjen työpäivien määrään, kvartaalin palkattomiin poissaoloihin tai täysiin lomanansaintakuukausiin.
  
  • _{Esimerkiksi Maa- ja Vesirakennusalan TES: Työntekijälle kertyy vapaata 8 tuntia jokaista tehtyä 18 työpäivää kohti. Vuosittain työaikaa lyhennetään korkeintaan 96 tuntia. Tehdyiksi työpäiviksi luetaan vuosilomapäiviä lukuun ottamatta kaikki ne päivät, joina työntekijä on ollut työssä vähintään 8 tuntia.}

Työpäivien määrän aikajaksolla tulee ylittää tämän verrattuna normaaleihin työpäiviin

• Tämä asetus liittyy vain sääntöön Töissä kuukauden tai kvartaalin mahdollisista työpäivistä yli x%. Tässä määritetään montako x prosenttia kuukauden tai kvartaalin työpäivistä tulee olla töissä, jotta kyseinen aikajakso kerryttää työajan lyhennystä.

Lomalaskennasta poiketen ei työnveroista aikaa

• Kun lyhennysvapaiden kertymisperusteeksi on valittu täydet lomanansaintakuukaudet, tässä valittuja lomatyyppejä ei käsitellä työn veroisina. Esim. Apteekin työntekijöiden TES: Työpäivien veroisiksi lasketaan myös:
  • _{Työehtosopimuksen 15 §:n tilapäiseen poissaoloon liittyvät vuosilomaa kerryttävät päivät (s. 38) ja vuosilomalain 7 §:n mukaiset päivät lukuun ottamatta ko. pykälän 2. momentin 1 kohdan äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempain-vapaata, 2 kohdan sairautta ja tapaturmaa, 3 kohdan kuntoutusta, 5 kohdan opintovapaata}

"14 päivän säännön" päivärajan yliohjaus

• Kun lyhennysvapaiden kertymisperusteissa on valittuna täydet lomanansaintakuukaudet, tällä asetuksella voidaan määritellä, kuinka monta työssäolopäivää tai työssäolopäivän veroista päivää työntekijällä on oltava kuukauden aikana, jotta se lasketaan täydeksi lomanansaintakuukaudeksi. Mikäli arvo on nolla, käytetään oletuksena vuosilomalain mukaista 14:ää päivää.
  • _{Esimerkiksi Energiateollisuuden toimihenkilöiden TES: Ellei paikallisesti ole toisin sovittu, työajan lyhennystä kertyy sellaiselta kalenterikuukaudelta, jona työskennelleelle toimihenkilölle on kertynyt vähintään 17 työssäolopäivää.}

Lyhennysvapaiden kertyminen

• Tässä kohdassa määritetään, kuinka paljon työajan lyhennysvapaata kertyy (ks. myös kohta "Lyhennysvapaiden kertymisperusteet"). Yli 37,5h viikkotyötuntisissa työehtosopimuksissa on tyypillisesti kohta Työajan lyhennys-/tasaamisvapaan kertyminen. Kertyvä vapaa merkitään kertymistavasta riippuen joko työssäolotunteja, -päiviä tai -kvartaaleita kohden.

• Seuraavassa pari esimerkkiä niiden merkintätavoista Tuntinetissä:

• • Muovituoteteollisuuden TES sanoo: Vähintään 17 työpäivää, 1 vapaa -"- 35 -"-, 2 vapaata ... jne.

• • • Merkitään tuntinettiin: 17pv=8h;35pv=8h;53pv=8h;71pv=8h;88pv=8h;105pv=8h;121pv=8h;138pv=8h;155pv=8h;172pv=8h;189pv=8h;205pv=12h;

• • Kuorma-autoalan TES sanoo: Vähintään 94h, lyhennys 8h -"- 188h, -"- 16h -"- 283h, -"- 24h ... jne.

• • • Merkitään Tuntinettiin: 94h=8h;188h=8h;283h=8h;377h=8h;471h=8h;565h=8h;660h=8h;754h=8h;848h=8h;942h=8h;1036h=8h;1131h=8h;1225h=8h;1319h=8h;1413h=8h;1508h=8h;1602h=8h;1696h=8h;

• • Kvartaaleiden mukaan laskettava lyhennys merkitään muodossa 1quarters=25h;2quarters=32h;3quarters=10h;4quarters=26h. 
    • _{Esimerkiksi Talotekniikka-alan TES: Vapaata kertyy 25 tuntia kalenterivuosineljännestä kohti.}

Vaihtoehtoinen lyhennysvapaiden kertymissääntö;

• Vaihtoehtoinen lyhennysvapaiden kertyminen

• Tässä voi ottaa käyttöön vaihtoehtoisen tavan laskea lyhennysvapaiden kertyminen, mikäli työehtosopimuksessa on määritelty erilainen laskentatapa eri vuosille (vastaava sisältö kuin edellä). Tämä käytössä esimerkiksi kuorma-autoalalla: Työaikaa lyhennetään kalenterivuosittain vuoden alusta tai sitä myöhemmästä työsuhteen alkamisesta lukien säännöllisen työajan kertymän mukaan seuraavasti:

• 1. Loppiainen lauantaina tai sunnuntaina
  2. Loppiainen muuna arkipäivänä kuin lauantaina: [Vaihtoehtoisen lyhennysvapaiden kertymisen-ansainnat (työpäivää->lyhennystuntia)]

Työajan tasaamislisäprosentti

• Jos lyhennysvapaiden kertymisperusteeksi on valittu "Prosenttiperusteinen työajan lyhennyskorvaus", työajan tasaamislisällä korvataan työehtosopimuksen ja työaikalain mukaisen työajan erotus. Tasaamislisä määritellään prosentteina keskituntiansiosta. Jos taas lyhennysvapaiden kertymisperusteeksi on valittu "Prosenttiperusteinen työajan lyhennysvapaa", lyhennysvapaan määrä saadaan kertomalla toteutuneet työtunnit (ja työehtosopimuksesta riippuen mahdollisesti myös työnveroisen ajan tunnit) tässä kentässä annetulla prosenttiluvulla.

• • _{Esimerkiksi Teknologiateollisuuden ja metallityöväen TES: Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta asianomaisessa työaikamuodossa työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen lisän, jonka suuruus on päivä- ja kaksivuorotyössä 6,3 %, keskeytyvässä kolmivuorotyössä 11,0 % ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 14,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansiosta.}
  • _{Toisaalta esimerkiksi Huolto- ja kunnossapitoalan TES: Vapaata kertyy kokoaikaiselle ja osa-aikaiselle työntekijälle 6,3% tehdystä säännöllisestä työajasta. Säännölliseksi työajaksi katsotaan myös ne tunnit, joilta työnantaja maksaa palkkaa tai korvausta jonkin tämän työehtosopimuksen määräyksen perusteella.}

Muut kuin perustyöajan palkkalajit prosenttiperusteiseen lyhennykseen

• Tässä voit valita työaikalajit, jotka otetaan huomioon edellisen kohdan tasaamislisäprosentin laskennassa säännöllisen työajan lisäksi.
  
  

Osa-aikaisten lyhennyskertymän edeltävän 2kk työajan jakaja

• Jotkin työehtosopimukset (esim. ohjelmapalveluala, hiihtokeskusala, ja huvi- elämys- ja teemapuistoala) määrittelevät työajan lyhennyksen päivissä (esim. 1 täysi lomanansaintakuukausi ansaitsee yhden päivän työajan lyhennystä), ja niin että osa-aikaisten työajan lyhennyksen tuntimäärä lasketaan jakamalla ansaintakuukautta edeltävän kahden kalenterikuukauden työaika jollain luvulla, esim. 42 tai 43.

Kalenteriasetus

Arkipäivät

• Arkipäivät (ma-la), joihin tässä määriteltävää ehtoa sovelletaan.

• • _{Esimerkiksi valitsemalla kaikki päivät maanantai-perjantai, voidaan määritellä normaalit arkipyhät. Valitsemalla pelkän lauantain, voi rakentaa ehdon, jota sovelletaan pelkästään lauantaihin.}

Kuukaudet

• Valitse kalenterikuukaudet, joiden aikana asetuksen halutaan olevan voimassa.

Valitse jos voimassa vain lueteltuina lomapäivinä

• Valitse jos voimassa vain lueteltuina lomapäivinä; mikäli lomapäiviä ei ole valittuna, asetus ei riipu lomista. Tätä asetusta käytetään esimerkiksi kaupan automiesten työehtosopimuksessa, joka määrää +50%:n lisän, jos työntekijä joutuu työskentelemään työajanlyhennyspäivän kanssa päällekkäin.

Pyhäpäivät

• Kohdistussääntö, vaihtoehdot:

1. Voimassa annettuina viikonpäivinä; valittuja pyhäpäiviä edeltävät aatot sallittuja
2. Voimassa annettuina viikonpäivinä; valittuja pyhäpäiviä edeltävät arkiaatot sallittuja (vrt. valitut pyhät)
3. Voimassa annettuina viikonpäivinä; valitut pyhäpäivät ja niitä edeltävät aatot sallittuja
4. Voimassa annettuina viikonpäivinä; valitut pyhäpäivät ja niitä edeltävät aatot tai seuraavat päivät sallittuja
5. Voimassa annettuina viikonpäivinä; luetellut pyhäpäivät sallittuja
6. Voimassa annettuina viikonpäivinä kun kyseessä jokin valittua pyhäpäivää (voi olla myös sunnuntai) edeltävä aatto
7. Voimassa vain valittuja pyhäpäiviä edeltävinä lueteltuina viikonpäivinä
8. Voimassa annettuina viikonpäivinä kun kyseessä sunnuntai tai jokin luetelluista pyhäpäivistä
9. Voimassa vain valittujen pyhäpäivien (tai sunnuntain) jälkeisinä lueteltuina viikonpäivinä (arkipäivä)
10. Voimassa vain valittujen pyhäpäivien (tai sunnuntain) jälkeisinä lueteltuina viikonpäivinä (arkipäivä, ei edes aatto)
11. Voimassa annettuina viikonpäivinä; luetellun pyhäpäivän tai sunnuntain jälkeinen arkipäivä sallittu
12. Voimassa kun kyseessä valittuja pyhäpäiviä tai sunnuntaita edeltävä lueteltu arkipäivä (vrt. valitut pyhät)
13. Voimassa kun kyseessä valittuja pyhäpäiviä tai sunnuntaita edeltävä lueteltu arkipäivä (vrt. mikä tahansa pyhä)
14. Voimassa annettuina viikonpäivinä, kun jokin annetuista pyhäpäivistä osuu samalle viikolle muttei samalle päivälle
15. Voimassa annettujen pyhäpäivien jälkeisinä päivinä
16. Voimassa valittuina pyhinä. Jos pyhä osuu viikonlopulle, siirtyy se lähimmälle perjantaille tai maanantaille
17. Voimassa annettuina viikonpäivinä kun kyseessä jokin luetelluista pyhäpäivistä
18. Voimassa arkipyhäviikkojen lauantaina

Muita asetuksia

Arkipyhätunnit eivät kerrytä liukumavapaata viikonloppuisin

• Arkipyhätunnit eivät kerrytä liukumavapaata viikonloppuisin.
  

Arkipyhäviikkojen pyhäpäivinä ei makseta korvauksia viikkoylityöstä

• Arkipyhäviikkojen pyhäpäivinä ei makseta korvauksia viikkoylityöstä. Asetus käytössä mm. kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksessa.

Kuukausipalkkaisen osa-ajan tuntipalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka kuukauden säännöllisillä tunneilla

• Kuukausipalkkaisen osa-ajan tuntipalkka lasketaan jakamalla kuukausipalkka kuukauden säännöllisillä tunneilla.

Kuukausipalkkaisen päiväpalkka lasketaan jakamalla kk-palkka todellisella viikonlopun (arki)päivien lukumäärällä

• Kuukausipalkkaisen päiväpalkka lasketaan jakamalla kk-palkka todellisella viikonlopun (arki)päivien lukumäärällä.

Kuukausipalkkaisen työntekijän kta lasketaan kuukausipalkkajakajalla

• Kuukausipalkkaisen työntekijän keskituntiansio lasketaan kuukausipalkkajakajalla.

Lauantaiylityön erillisasetukset koskevat vain vuorokautista ylityötä

• Sopii työehtosopimuksille, joissa päivittäinen ylityö lauantaisin korvataan aina 100%:lla, ja viikoittainen ylityö lauantaisin korvataan joissain tapauksissa 50%:lla ja joissain 100%:lla. Käytössä ainakin: MuoviJaKemiantuoteteollisuudenTES, KumiteollisuudenToimihenkilöidenTes, RakennusalanToimihenkiloidenTes, AutonrengasalanMyyjienTes

Lisätyö koskee vain viikoittaista lisätyötä

• Tällä asetuksella lisätyö voidaan määrätä koskemaan vain viikoittaista lisätyötä, ei vuorokautista lisätyötä. Asetus käytössä esimerkiksi kiinteistöpalvelualalla.

Liukumavapaa alentaa ylityökynnystä

• Tietyissä kolmivuorotyöaikamuodoissa liukuma- tai tasausvapaa alentaa ylityökynnystä.

Matka-aika ei vähennä liukumasaldoa säännöllisen työpäivän alittavalta osuudelta

• Tätä asetusta käytetään esimerkiksi Avain-tes:ssä noudattamaan määräystä, joka sanoo, että mikäli työntekijä on käyttänyt työaikaansa työtehtävien edellyttämään matkustamiseen, ei matka-aikaa lueta työajaksi, mutta hänen päivittäistä työaikaansa ei tämän vuoksi pidennetä. Säännöllinen työaika saa matkustukseen kuluneelta ajalta jäädä vajaaksi eikä matkaan käytettyä aikaa teetetä takaisin.

Puutarha-alan tyylinen rajaus: 1.joulupäivänä, pitkäperjantaina ja 2. pääsiäispäivänä (muttei muina arkipyhinä) maksetaan arkipyhäkorvaus myös työpäivältä.

• Puutarha-alalla osa arkipyhistä (1. joulupäivä, pitkäperjantai, pääsiäismaanantai) korvataan vaikka olisi töissä, ja osaa ei (kaikki muut arkipyhät). Tämä asetus käytännössä kertoo, että tämä TES asetus noudattaa puutarha-alan määräystä.

Pyhäpäivinä tehdyt työtunnit ovat kokonaisuudessaan ylitöitä

• Tällä asetuksella voidaan määrätä, että pyhäpäivinä tehdyt työtunnit ovat kokonaisuudessaan ylitöitä. Asetus on käytössä mm. huolinta-alan työehtosopimuksessa.

Tasausvapaa on palkallinen

• Tämä asetus soveltuu mm. keskeytymättömään vuorotyöhön, jossa tasausvapaa on palkallista. Jos asetus on valittuna, tasausvapaa on palkallista ja sitä voidaan kirjata myös yksinkertaisen kirjausnäkymän kautta.

Tasausvapaatyötunnit korvataan takuutyöaikana

• Esimerkiksi Autoliikenteen Työnantajaliitto ry:n ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry:n välinen KUORMA-AUTOALAN TYÖEHTOSOPIMUS: Työajan jäädessä työnantajasta johtuvasta syystä 2-viikkojaksossa alle työsopimuksessa sovitun, maksetaan työntekijälle kuitenkin yksi-kertainen takuupalkka sovittuun tuntimäärään asti.

Tähän työehtosopimukseen liitetyssä työsopimuksena oletuksena epäsäännöllinen työaika

• Kun työntekijän työsopimukselle valitsee tämän työehtosopimuksen, työaikamuodoksi valitaan oletuksena epäsäännöllinen työaika.

Vapaa-ajalla matkustaminen eritellään omalle palkkalajilleen

• Vapaa-ajalla matkustaminen eritellään omalle palkkalajilleen.

Vapaapäivinä tehdyt työtunnit ovat kokonaisuudessaan ylitöitä

• Tällä asetuksella voidaan määrätä, että riippumatta toteutuneesta viikkotyöajasta, viikonloppuna tehdyt työtunnit lasketaan ylityöksi.

Viikkolepo ei voi jatkua seuraavan viikon puolelle

• Tällä asetuksella voidaan estää viikkolevon jatkuminen seuraavan viikon puolelle.

Viikkolepokorvaus maksetaan myös siinä tapauksessa, että toimihenkilö on ollut saman viikon aikana poissa työstä sairauden, tilapäisen hoitovapaan tai tapaturman vuoksi.

• Yleensä poissaolosta sairauden takia seuraa, että viikon lepoaika on saatu. Tällä asetuksella oletuksesta voidaan poiketa kuten esimerkiksi metallin työehtosopimuksessa.

Viikottainen lisätyöraja määräytyy vuorokautisten lisätyörajojen summana

• Joissain työehtosopimuksissa (esimerkiksi KV ja Avaintyönantajien tes) ylityöraja 38,25h on sama kuin säännöllinen viikkotyöaika 38,25h, mutta lisätyö määräytyy kuitenkin päiväkohtaisesti 7,5h ja 7,65h erotuksesta ja viikossa voi olla enintään 5x tämän erotuksen verran lisätyötä.

Viikoittainen ylityö enimpään säännölliseen viikkotyöaikaan asti eritellään jaksolisätyönä (arkipyhäviikot)

• Normaalisti kun arkipyhäpäivä alentaa ylityökynnystä, tämän johdosta syntyvä ylityö luokitellaan normaaliksi ylityöksi. Tällä asetuksella arkipyhän johdosta muodostuva ylityö voidaan luokitella tes-ylityöksi (jaksolisätyö).

Viikon ensimmäisenä päivänä viikottainen ylityö maksetaan kaikilta tunneilta korkeamman korotuksen mukaan

• Viikon ensimmäisenä päivänä viikoittainen ylityö voidaan määrätä maksettavaksi kaikilta tunneilta korkeamman korotuksen mukaan. Asetus käytössä mm. kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksessa.

Vuorokautisen ylityön alempaan korotukseen oikeuttava ajanjakso lyhenee täyden työpäivän jälkeen työtunteihin katsomatta

• Tällä asetuksella vuorokautisen ylityön alempaan korotukseen oikeuttava ajanjakso voidaan määrätä ”kulumaan” täyden työpäivän jälkeen työtunteihin katsomatta (riippumatta siitä ollaanko töissä vaiko eikö). Asetus käytössä mm. kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksessa.

Vuosilomapäivän pituus on kuudesosa normaalin työviikon pituudesta

• Esimerkiksi vartiointialalla vuosilomapäivän pituus on kuudesosa normaalin työviikon pituudesta arkisin ja arkilauantaisin.

Vuosilomapäivät eivät kulu lauantaisin

• Esimerkiksi yksityisen opetusalan työehtosopimuksessa, Avain tes:ssä sekä KVTES:ssä vuosilomapäivät eivät kulu lauantaisin.

Ylitöitä vain jos ylittää suunnitellun

• Ylityöksi lasketaan vain sellainen työaika joka ylittää työntekijälle sunnitellun vuoron eli työaika voi ylittää päivittäisen ylityön rajan ilman että sitä lasketaan päivittäiseki ylityöksi mikäli työntekijälle on suunniteltu tällainen työvuoro.

Älä anna valita tätä työehtosopimusta uusiin työsopimuksiin tai työkohteisiin

• Kyseistä TESsiä ei voi tämän jälkeen valita uusille työsopimuksille tai työkohteille mutta se säilyy valittuna niissä paikoissa joihin se on ollut valittuna. TES säilyy näkyvissä/valittavissa Työehtosopimukset -välilehdellä jotta sitä voidaan hallinnoida.

Käsikäyttöiset lisät – esimerkiksi hälytysrahat ja -korotukset

Käsikäyttöiset lisät ovat erikseen paikalliseen TES:iin määriteltäviä, ja joita työntekijä voi asettaa itse itselleen koskemaan tiettyä työvuoron ajankohtaa. Käsikäyttöisiä lisiä käytetään tyypillisesti hälytystyön luonteisissa kirjauksissa.  Kuvassa esimerkki vartiointialan hälytystyö sekä työajan pidennys –asetuksista.

Työntekijä kirjaa tunnit sekä käsikäyttöisen lisän, jolloin palkkalaji määräytyy tarkenteesta eikä tunteja lasketa työaikaan. 

Nimi

• Käsikäyttöisen lisän nimi.

Muokkaa

• Muokkauspainikkeesta avautuu käsikäyttöisen lisän ajalta maksettavien aikaperusteisten lisien muokkausikkuna. Muokkausikkuna toimii pitkälle kuten tavallinen aikaperusteisten lisien muokkaustoiminto.

Vaihtoehtoisesti hälytysrahoja ja päivystyskorvauksia voi kirjata Tuntinettiin kululajeina.

Olennaisin ero kululajina tai työaikatarkenteena kirjaamisen välillä on, että TES-pohjainen työaikatarkenne aktivoituu kaikkialle, missä kyseinen TES on käytössä, mutta kululajit on helposti valittavissa työkohteittain. Lisäksi kululaji on myös hieman vaivattomampi ja suoraviivaisempi käyttäjän kirjata tuntikirjauksessaan.

Keskituntiansioasetukset

Keskituntiansioasetukset-kohta on nykyisessä Tuntinetin versiossa ns. infotieto järjestelmään sisäänrakennetuista kta-asetuksista. Kta-laskentasääntöjä ei voi käyttöliittymän kautta muuttaa.

Kta-vaihtoehto

• Kta-laskentasäännön nimi.

Vakiopalkkalajit

• Luettelo palkkalajeista, jotka maksetaan rivillä olevan laskentasäännön mukaisella kta:lla.

Lepoaika-asetukset ja työaikaergonomia

Viikkolepo kalenteriviikossa vähintään

• Työaikalain mukaan työntekijällä on oikeus kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävään keskeytymättömään vapaa-aikaan. Viikoittainen vapaa-aika voidaan järjestää myös keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjaksossa kuitenkin siten, että vapaa-aika on vähintään 24 tuntia viikossa.

Viikonpäivä, jolta menetetty viikkolepo määräytyy

• Työaikalain mukaan 'Viikoittaisen vapaa-ajan menettämisestä suoritettava korvaus on annettava niiltä tunneilta, jotka sijoittuvat vapaa-ajan kanssa päällekkäin.' Automaattinen viikkolepopäivän valinta toimii niin, että ohjelma etsii työviikolta pisimmän vapaan ja pienimmän vapaan menetyksen, ja laskee siitä suoritettavan korvauksen.

• Tällaisen analyysin tekeminen manuaalisesti on hankalaa, ja siksi joissain työehtosopimuksissa ja joissain paikallisissa sopimuksissa on päädytty käytäntöön, että viikkolepokorvaus lasketaan määrätylle viikonpäivälle osuvasta lepoajasta silloin, kun viikkolepo ei täyty. Automaattinen laskenta tuottaa työnantajalle hieman edullisemman tuloksen, mutta kiinteä viikonpäivävalinta on 'kansantajuisempi'.

Menetetty viikkolepo = päivän työtunnit

• Edelleen tarkan analyysin tekeminen manuaalisesti on hankalaa, ja siksi joissain työehtosopimuksissa ja joissain paikallisissa sopimuksissa on päädytty käytäntöön, että viikkolepokorvaus määrätään suoraan viikonpäivälle tehtyjen työtuntien perusteella silloin, kun viikkolepo ei täyty. Automaattinen laskenta tuottaa työnantajalle hieman edullisemman tuloksen, mutta päivän työtuntien määrä on 'kansantajuisempi'.

Vähimmäislepoaika työvuorojen välillä

• Pienin sallittu aika kahden työvuoron välillä, tyypillisesti tarkoitetaan peräkkäisiä työvuorokausia.

Jaksotyössä säännöllinen työaika viikossa enintään

• Jaksotyössä säännöllisen työajan pituus on määritetty työaikajakson mukaan, ja työaika työaikajakson eri viikoilla voi vaihdella. Työaika ei kuitenkaan saa yhden viikon aikana ylittää tässä määritettyä. Asetus vaikuttaa ohjelmassa näytettäviin varoituksiin mm. työvuorosuunnittelun yhteydessä.

Tätä lyhyempiä työvuoroja tulee välttää

• Tässä määritetään lyhin työpäivän pituus. Lyhyempiä työvuoroja voidaan yleensä käytää vain poikkeustilanteissa. Asetus vaikuttaa esihenkilölle näytettäviin varoituksiin mm. työvuorosuunnittelussa.

Enimmäistyöaika yövuorossa

• Pisin mahdollinen yksittäinen työvuoro yövuorossa (ks. yövuoron määritelmä). Tätä pidempi työvuoro yövuorossa aiheuttaa varoituksen mm. työvuorosuunnittelun yhteydessä.

Yövuoron määritelmä: Yövuorossa vähintään n.n. tuntia on ajalla yy – xx

• Vuoro lasketaan yövuoroksi, jos tietty määrä tunteja sijoittuu yötyöksi määritetylle aikavälille. Esimerkiksi työaikalaissa yövuorolla "tarkoitetaan työvuoroa, josta vähintään kolme tuntia sijoittuu kello 23:n ja 6:n väliseen aikaan".

Peräkkäisten yövuorojen enimmäismäärä

• Kuinka monta yövuoroa voi olla peräkkäin. Esimerkiksi työaikalaissa "jaksotyössä työntekijällä saa työvuoroluettelon mukaan teettää peräkkäin enintään seitsemän työvuoroa yötyötä". Asetus vaikuttaa esihenkilölle näytettäviin varoituksiin mm. työvuorosuunnittelussa.